Kenen syy?

Ihmiset ovat omituisia otuksia. Aina halutaan löytää tapahtuneille pahoille tai ikäville asioille joku syyllinen tai syntipukki, jonka niskaan vastuu tapahtuneesta voidaan vierittää. Hyvin harvoin, jos koskaan, ollaan valmiita hyväksymään se, että joitakin asioita vain tapahtuu eikä niille voi mitään. Syyllinen on löydyttävä, vaikka sitten kiven kolosta. Kun syyllinen löydetään/keksitään, keskitytään innolla syyllisen tuhoamiseen. Kun syyllinen on eliminoitu, ollaan tyytyväisiä ja läpytellään toisia olalle.

Tämä maailma ja ihmiselo ovat vain niin ihmeellisiä, että joskus asioita vain tapahtuu. Joku voi vaikka sairastua syöpään, vaikka eläisi kuinka terveellisesti, ei polttaisi tupakkaa, asuisi kaukana autojen pakokaasuista ja muista kaupungin saasteista ja söisi aina vain terveellisiä ruokia. Eikä se ole kenenkään syy. Sekään ei ole kenenkään syy, että sitä syöpää ei vaikka voi leikkaamalla parantaa. Tai jos syöpä leikataan, mutta leikkaushaava ei parane, ei se paranemattomuuskaan välttämättä ole kenenkään syy. Niin vain kävi. Joskus haavat eivät parane.

Kun Pekka-Eric ja se Kauhajoen älykääpiö murhasivat viattomia ihmisiä läjäpäissä, piti välttämättä löytää heti syyllinen. Syyllisiä ja syntipukkeja löytyi onneksi useampiakin roviolle heitettäväksi, että saatiin ihmiset tyytyväisiksi. Toki voitiin vetää molemmissa tapauksissa se vanha kunnon yhteiskunta syylliseksi. Yhteiskunta kun ei ole ollut pitelemässä kädestä, kun Pekalla on ollut paha mieli. Kauhajoen tapauksessa ristiinnaulitseminen oli vielä ikävämpi, kun kivittäminen henkilöityi yhteen ja ainoaan poliisihenkilöön. Piti saada ihmisuhri pehmentämään omia kärsimyksiä.

Onko ihan pakko aina syyttää kaikesta jotain? Eikö edes joskus voisi suhtautua asioihin fatalistisesti, niin että asioita vain tapahtuu? Menetin läheiseni talvella. Eipä olis tullut mieleenkään SYYTTÄÄ hänen kuolemastaan niitä ihmisiä, jotka viimeiseen saakka kamppailivat kyynärpäitä myöten veressä pelastaakseen hänen henkensä. Koirani on rampa, se pitää ehkä lopettaa. En syytä siitä vaikkapa koiran kasvattajaa, joka möi minulle koiran jolle tuli nivelrikko. Niin vain kävi. Ja niin edelleen.

Toki maailmassa tapahtuu paljon kaikkea tuottamuksellistakin ikävää, ja silloin on oikeus ja kohtuus, että syylliset etsitään ja heidät saatetaan vastuuseen teoistaan. Mutta joitakin asioita maailmassa vain tapahtuu ilman, että se on kenenkään syy.

Koetetaan muistaa se.