Koira

Saatana. Koiralla on jo pitkään (viimeisen vuoden) ollut ongelmana toisen takajalan ontuminen kovan rasituksen (esim. kahden tunnin lenkki umpihangessa, höpelönä se juoksee koko ajan) jälkeen. Ontuminen on kestänyt sen illan ja jalka on ollut aina seuraavana päivänä täysin normaali. Olen aina hieronut ja venyttänyt sitä hellävaraisesti ja se on tuntunut auttavan, lisäksi koira ei ole reagoinut minkään nivelen taivutteluun. Niinpä olen antanut asian olla ja pitänyt sitä lihaskramppina jota hieronta ja venytys on helpottanut.

Nyt kaksi viikkoa sitten käytiin heittämässä umpihankilenkki vajaat kaksi tuntia, ja koira tietty painoi koko ajan sata lasissa. Ja koira kolmella jalalla samana iltana. Mutta myös seuraavana päivänä ja sitä seuraavana. Joten vein sen lääkäriin joka totesi, että takapolvesta taitaa olla ristiside ainakin osittain pamahtanut joskus aikoinaan, ja sen pohjalta sitten polveen on kehittynyt vuosien saatossa nivelrikko. Määräsi tulehduskipulääkekuurin ja sanoi, että jos koira alkaa taas kuurin jälkeen ontua niin sitten vaatii jo tarkemmat tutkimukset ja kuvantamiset, ja voi olla että siitä ei kyllä hyvä tule.

No, eilen loppui lääkekuuri ja tänään koira sitten selvästi vain vartin aamukävelyn jälkeen aristi jalkaa oltuaan vähän aikaa levossa.

Voi vittujen kevät. En paremmin sano. Nimittäin tuo koira on niin metsästyshullu, ja niin aktiivinen liikkuja, että sillä hajoaa pälli jos se ei pääse juoksemaan kuin sekopää. Ja mitä siitä syksyllä tulee, kun lähden metsälle ja koiran pitäisi jäädä kotiin? Sanonpahan vaan, että mökki olisi revitty siinä vaiheessa maan tasalle, kun tulisin kotiin. Helvetin helvetti. Ja tuo koira niin elää metsästykselle ja juoksemiselle, että tiedän että se kärsii, jos se ei saa niitä tehdä.

Se on vaan siinä, että mä en oikeasti kestä jos toi koira pitää lopettaa. Se on nimittäin kiltein koira, mitä olen koskaan nähnyt, ja luonteeltaan vaan niin ihana, että toista saa hakea urosten joukosta.

Mitä hittoa mä teen?? En voi tässä ajatella vain itseäni ja omaa mukavuuttani, tiedän että mun on ajateltava myös koiran parasta ja mitä elämää on ramman metsästyskoiran elämä? Ei mitään. Mutta miten minä teen päätöksen?

Helvetin helvetti.