Voisko joskus kehaista tai kiittää?

Suomessa on outo suhtautuminen kehumiseen ja kiittämiseen. En tiedä, ajatellaanko että positiivinen palaute on jotenkin itseltä pois tai tulkitaanko se perseennuolemiseksi (varmaan ainakin härmässä), mutta Suomessa tupataan painottamaan palaute aina sinne negatiiviselle puolelle. Jos jossain kämmää, tulee varmasti palautetta ja yleensä v-maiseen tyyliin. Hyvin tehdystä työstä sen sijaan harvemmin kiitos seisoo. Ajatellaanko sitten,että hyvin tehty työ tekijäänsä kiittää?

Kohteliaisuuksia suomalaiset eivät myöskään oikein osaa vastaanottaa. Tilanne on ehkä jonkin verran parantunut viime vuosina, ja lausuttu kohteliaisuus otetaan niinkuin pitää, muttei ole niin kovin montaa vuotta siitä kun kohteliaisuuden vastaanottajalla nousi kaikki tuntosarvet pystyyn. Mitä tuo minusta haluaa? Vittuileeko se?

Nämä kaksi asiaa ovat varmasti jonkin verran yhteydessä toisiinsa. Kun perinteisesti kehuja ei ole jaeltu, ettei vaikutettaisi pehmoilta, ja ettei toinen vaan luulisi liikaa itsestään, ei rehellistä ja aitoa positiivista palautetta osata ottaa suoraan vastaan. Ajatellaan ´heti, että siihen on jokin koira haudattuna. Sääli.

Ja mistä tämä pohdinta? Siitä, että kehuin työkaverin uutta kampausta, ja hän meni aivan sanattomaksi ja selkeästi kiusaantui, mikä on tosi harmi. Sillä hänen kampauksensa oli kaunis ja sopi hänelle täydellisesti. No, ehkä kun hän viettää tuokion peilin edessä, hän uskoo sen itsekin =)