Blogi

ASA liikutti juhlakansaa. Kuva: Aino Ukko

Politiikasta ei monelle tule ensimmäisenä mieleen kaupungin kuumimmat bileet, joihin joutuu jonottamaan pari tuntia päästäkseen sisään. Aivan liian usein politiikka on kuivia vanhoja poliitikkoja puhumassa asioista jotka ei voisi vähempää kiinnostaa. Vasemmistossa on kuitenkin päätetty pistää Suomen poliittista kulttuuria uusiksi. Yhteiskunnallisten liikkeiden mielenosoituksissa olemme toimineet näin on jo vuosia.

Sen sijaan että puhutaan jostain valtiontalouden vajediipadaapasta, miksei voida puhua asiaa, joka liikuttaa meitä arjessamme. Maailmaa voi ja pitää muuttaa juuri sellaiseksi kuin me itse haluamme. Vasemmisto tarjoaa vaihtoehdon diipadaapalle mm. perustulolla ja vähintään 10€:n tuntipalkalla. Suomen luonnonsuojeluliiton julkaiseman Suomen Luonnon mukaan Vasemmistoliitto on myös Suomen ympäristömyönteisin puolue.

Ihmisiä oikeasti liikuttavien asioiden lisäksi myös fiiliksen on oltava kohdillaan. Viime keskiviikkoisissa vaalibileissä viestien muoto ja sisältö yhdistyivät täydellisesti. Tämän osoittaa hyvin myös lähes tuhat julhlijaa ja parin tunnin jonot (sori jonottajat) sekä bileistä kuullut kommentit.
- "Kiitos. En muista milloin viimeksi olisin ollut juhlissa joissa oli kaikki näin kohdallaan. Upea tunnelma, hienoja esityksiä ja ihania ihmisiä!"

Jono kierteli korttelia ympäri ja oli yli sata metriä. Kuva: Perttu Iso-Markku

Juhlissa ei kuultu Kataisen kaartelua ja ylimielisyyttä tai Kiviniemen latteuksia vaan Olavi Uusivirtaa, Asaa ja Alamaailman vasaroita sekä Vuokko Hovattaa & Marzi Nymania. Artistien välissä pidettiin sopivasti palopuheita ja loppuillasta bileitä pyöritti Left Hooks DJ:t, jotka soittavat kiertävällä klubilla noin parin viikon välein.

Vasemmistoliiton helsinkiläiset kansanedustajat? Kuva: Aino Ukko

Vasemmisto on erittäin lähellä toista paikkaa Helsingissä. Gallupien mukaan se olisi pois kokoomukselta. Nyt jos koska kannattaa antaa ääni meille. Vaalivoittomme on muutamasta äänestä kiinni. Juuri sinun äänesi voi olla ratkaiseva. Itse kilpailen listallamme tosissani kakkossijasta ja kansanedustajapaikasta, minua voi äänestää numerolla 57.

Ps. Jo tänään perjantaina uudet bileet Siilinpesässä, jossa Kääpä-Joe, JP's Napapiiri ja Revenge of the Boot esiintyvät kolmansissa Yes we Dan -kemuissa. Ilmainen sisäänpääsy. Klikkaa attending facebook-eventiin ja tule juhlimaan ja puhumaan siitä mitä itse haluat politiikalta.

Nähdään bileissä ja muista äänestää!

Kolumni Kansan uutisissa 1.4.

Julkisia palveluita on puolustamisen lisäksi kehitettävä eteenpäin sopimaan paremmin tämän päivän prekaareille työmarkkinoille ja muuttuneeseen arkeen. Pelkällä puolustustaistelulla meille ei pitkässä juoksussa jää käteen kuin yksityisten terveysyritysten maksamat jättiosingot harvoille ja tuloerojen rinnalle kasvaneet terveyserot.

Nykyjärjestelmä ei toimi ja julkista palvelua kehittääksemme yksityislääkärien tukeminen Kela-korvauksilla on lopetettava. Myös yksitystämisvimma, jossa firmat käärivät perusterveydenhuollolla valtavat voitot samalla kun palvelutaso laskee on lopetettava. Peruspalveluiden yksityistämistä markkinoidaan toistuvasti kustannusssäästöillä, vaikka vastakkaisia todisteita on runsaasti. Oikeistolaisten ehdokkaiden kanssa saa näin vaalien alla tapella päivittäin yksityistämisestä, joka heille kuulemma ei ole ideologinen asia vaan tehostamista.

Kunnallishallinnon kehittämissäätiön vuonna 2009 ilmestyneessä tutkimuksessa osoitetaan, että yksityistäminen tuo lisäkustannuksia kunnille samalla kun palveluvalikoima niukkenee. Joissain tapauksissa, kuten Carema Oy:n kohdalla Karjaalla, on käynyt ilmi, että terveydenhuollon yritykset ovat lisäksi rikkoneet kunnan kanssa tehtyjä sopimuksia esimerkiksi palkkaamalla vähemmän lääkäreitä kuin on sovittu. Ensihoito tai sairaankuljetus jää terveydenhuollosta käytävän keskustelun ulkopuolelle vaikka sitä kilpailutetaan paljon useammin kuin esimerkiksi terveykeskuksia.

Haastattelemani ambulanssissa työskentelevän sairaanhoitajan mukaan potilaan ja henkilökunnan oikeuksien polkeminen on arkipäivää koko alalla. Hänen mukaansa yksi yleisimmistä ensihoitopalvelun tuottamiseen ja kilpailutukseen liittyvistä epäkohdista on varallaolo, jota tapahtuu etenkin pienimmissä kylissä, mutta myös kaupungeissa ja suuremmissakin taajamissa.

Varallaolo tarkoittaa, että ambulanssi on osan vuorokaudesta, usein virka-ajan ulkopuolella, 15 minuutin lähtövalmiudessa. Työntekijät päivystävät kotonaan ja keikan tullessa lähtevät vartin kuluessa hälytyksestä tehtävälle. Esimerkiksi sydänpysähdyspotilaalla selviytymismahdollisuudet voivat tällaisilla viiveillä olla olemattomat. Jokainen voi myös kuvitella tilanteen, jossa lapsi on vetänyt karkin henkitorveen ja ambulanssi lähtee liikkeelle vasta 15 minuutin kuluttua hätäpuhelun soitosta.

Syy varallaoloon on tietenkin raha. Kunta saa ostettua palvelun halvalla, koska varallaoloajalta ei henkilökunnalle tarvitse maksaa kuin pieni osa peruspalkasta. Ensihoidon yksityistämisellä ja työehtoshoppailulla eli oikeistopolitiikalla voi siis olla tappaviakin seurauksia.

Laiha lohtu on, että ambulanssin myöhästyessä jonkun tarpeeksi isokenkäisen omaisen kohdalla asia ehkä nousee julkiseen keskusteluun. Ensihoito on nimittäin sikäli universaali palvelu, että hyväosaisetkaan eivät voi äänestää jaloillaan tai palveluseteleillä, vaan saavat juuri sellaista palvelua kuin mitä hätäkeskus lähettää.

Nuoren vasemmiston palvelumanifesti: Asiaton oleskelu sallittu!

Suomella on ainutlaatuinen aarre, julkiset palvelut. Niiden ansiosta olemme saaneet nauttia etuoikeuksista, jotka historiallisesti ovat kuuluneet vain eliitille.

Nuori vasemmisto tietää, ettei aarre pudonnut syliimme taivaasta. Se kasvoi vuosikymmenten kuluessa sellaisten ihmisten toimesta, jotka uskoivat solidaariseen yhteiskuntaan. Vanhempiemme ja isovanhempiemme aherruksen ansiosta me saimme d-vitamiinia neuvolasta, antibiootit terveyskeskuksesta ja lapsilisällä uudet kurahousut. Tuhansien ja taas tuhansien työtuntien myötä nousivat koulut, kirjastot ja sairaalat. Meidän sukupolvemme oppi lukemaan ja sai useimmiten valita ammattinsa – ja saatamme nyt ottaa vastuun.
Me emme katso hyvällä, miten yhteinen rikkautemme hupenee päivä päivältä. Emme hyväksy sitä, että onnemme, vapautemme ja tulevaisuutemme takeena olevat palvelut uhrataan kapitalismin kyltymättömälle nälälle. Vaikka kuntien kotisivut lupaavat mielenterveyskuntoutusta, hammashoitoa ja sosiaalityötä, käytännössä eivät toistuvien leikkausten riuduttamat palvelut jaksa kantaa edes lain minimivaatimuksia.

Käynnissä on valtava ryöväys tavallisilta ihmisiltä kansainvälisille palveluketjuille. Tien päässä on se kohtuuton järjestelmä, jossa yhdet tekevät työt mutta toiset keräävät varallisuuden. Me haluamme kääntää kehityksen suunnan, jotta osaksemme tullut huolenpito säilyisi meidän jälkeemme tuleville.
Ajat kuitenkin muuttuvat, eikä taistelu yhteisten palvelujen puolesta voi olla vain vanhan säilyttämistä. Siksi haluamme rakentaa myös uusia palveluja, jotka tunnistavat prekaarin työn pirstaloiman aikakäsityksen ja yksilöllisen elämän. Meille yhteisessä tuotannossa ei ole enää kyse vain ihmisten välisestä tasa-arvosta, vaan myös ympäristöämme tuhoavan ylikulutuksen hillitsemisestä:

1. Yhteisin varoin maksetut palvelut on tuotettava ilman voitontavoittelua. Yksityisen terveyssektorin kela-korvauksen kaltaiset yritystuet voidaan lakkauttaa.

2. Palvelujen on oltava saatavilla silloin kun niitä tarvitaan. On kehitettävä ilta-ajan aukioloaikoja. Lasten hoitopalveluissa on mukauduttava siihen, että hoidontarve vaihtelee nopeissakin sykleissä vanhempien työtilanteen mukaan.

3. Kouluissa on vihdoin luovuttava masokistisesta tehdastyökurista. Ainakin murrosikäisten koulupäivien alkamisaikoja on myöhennettävä. Kouluruoan rahoitus on saatettava samalle tasolle kuin aikuisten työmaaruokaloissa. Opetusmenetelmät on rakennettava ja resurssoitava kannustamaan oppilaslähtöiseen ja itsenäiseen ajatteluun. Peruskoulu on myös demokratian ja kansalaisvaikuttamisen koulu.

4. Palvelut kuuluvat kaikille. Liikkumisen lisääntymisen vuoksi on aika luopua asumisperustaisuudesta – väärässä kunnassa tai maassa sairastuminen ei voi olla syy hoidon eväämiselle.

5. Kaupunkiliikenteen on perustuttava sujuvalle ja maksuttomalle joukkoliikenteelle. Valtakunnallisesti ja mahdollisuuksien mukaan myös paikallisesti on suosittava raideliikennettä.

6. Kuntien on kaavoitettava ja rakennettava kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja kaikenkokoisille kotitalouksille.

7. Kirjastoista tulee laajentaa paikallisia olohuoneita, joista löytyy laadukkaiden kirjastopalvelujen lisäksi riittävästi päätepaikkoja, tiedon ja kulttuurin latauspisteitä sekä kokoontumistiloja kansalaistoimijoille. Kirjastojen yhteyteen tulee perustaa myös lainastoja sellaiselle tavaralle, jota ihmiset tarvitsevat verrattain harvoin ja jota siten on järkevämpää lainata kuin ostaa omaksi.

8. Baarikaraoken suosio sen todistaa, ihmiset haluavat olla myös kulttuurin tekijöitä. Tarvitsemme korttelikenttiä höntsäilyyn, bändikämppiä väestönsuojiin sekä seiniä maalattavaksi. Ammatillisten taidelaitosten tuotantoa on vietävä osallistavampaan suuntaan. Suurin osa kulttuuri- ja urheilutiloista on rakennettu yhteisin varoin, niinpä niiden on oltava myös yhteisessä käytössä.

9. Myös kommunikaatio on perusoikeus. Ainakin kaupunkialueilla sitä tuetaan kattavalla ja avoimella langattomalla verkolla.

10. Tietoyhteiskunnassa oppimisen ja kouluttautumisen mahdollisuuksia tulee laajentaa ja avata, ei sulkea ja yksityistää. Kaiken verovaroin tuotetun tiedon tulee olla vapaasti saatavilla netistä. Uuden avoimuuden kulttuurin on läpäistävä kaikki hallinnon elimet ja palvelut oppimateriaaleista ohjelmistoihin.

Nuori vasemmisto muistuttaa, ettei hyvinvointivaltio syntynyt yhteisymmärryksessä, vaan lukuisten etukamppailujen seurauksena. Aina on ollut rahan kätyreitä, joiden katsannossa ei mikään ole sen vaarallisempaa kuin ihmisten välinen vapaa yhteistyö ja jakaminen. Siksi palvelujen rakentaminen ei ole vain työtä, vaan myös työstä kieltäytymistä, lakkoja, mielenosoituksia ja arkista solidaarisuutta.
Me emme suostu luopumaan perintöosastamme, vaan vaalimme ja rakennamme sitä lapsiamme varten.

Anna Kontula, Tampere
Dan Koivulaakso, Helsinki
Jukka Peltokoski, Tampere
Tero Toivanen, Jyväskylä
Minna Minkkinen, Tampere
Pia Lohikoski, Kerava
Marissa Varmavuori, Vihti
Juuso Aromaa, Hyvinkää
Henrik Nyholm, Helsinki
Antti Hartikainen, Vantaa
Joona Mielonen, Kotka
Li Andersson, Turku
Mirka Muukkonen, Turku
Julia Vatanen, Pieksämäki
Katri Immonen, Helsinki
Iiro Arvola, Raasepori
Tiia Meuronen, Lappeenranta
Heidi Komulainen, Kuopio
Johannes Kuhmonen, Jyväskylä
Raisa Ranta, Pori
Hanna Sarkkinen, Oulu
Matti Kapanen, Turku
Silvia Modig, Helsinki
Markus Korjonen, Kemi
Jan-Mikael Hakomäki, Tornio
Reko Ravela, Vantaa
Hansi Harjunharja, Turku
Severi Helle, Tampere