Tavan mamman marinoita ja tuumailuja, kasvamista paremmaksi ihmiseksi
Tänään menen työhaastatteluun jeeeeeee..... Saas nähä nyt miten akan käy.. Pitäkäähän peukkuja ja mielikuvitukselliset onnenpotkut tänne päin... Kossi lähtee kuskaamaan mua kun veikkaisin et tohkeissani ajaisin luupään ojahan... Kurssi loppuu tänään huh huh...
Ihana kurssini jatkuu, hyi helevetti... Nyt on pää niin täynnä kaiken näkösiä tekstinkäsittely asioita.. Kävimmä kossin kanssa kahaveella jus ja tuli hyvä mieli. Eilen ehtoolla riitelin suntion kanssa. Sen mielestä teen kaiken kiusallani ja pojanki aiva kiusallani oon sille tehny. Oli tarkotus että kossin kanssa oltas perjantaina lähetty yhen kaverin keikalle, mutta kuinkas kävikään ei tahtonu kattoa poikaa kun sen mielestä ihan kiusallani sinneki menisin... Ei tuota voi ymmärtää ei.... Haukku se mua pataluhaksi.. Rupes jo aiva tuntumaan että on kaikkia mitä se sanoo... Kossi se sitte otti kainaloonsa ja piti hyvästä.. helpotti kovasti. Ripsarit valu tyynylle vain ku itkettikin niin lujaa.. Ehkä se tuosta rauhottuu, ehkä ei...Kamalaa vain pikkukossille kun vanhemmat ei pysty toisille sanaakaa sanomaan. ens kerralla kun suntio hakee poikaa niin panen kossin sen viemään ettei tarvi rähistä....
Laitoimpas tänään moneen paikkaan työhakemuksen menemään.. Aikani kuluksi. Mua nolottaa niin lujaa kun mä en osannu niitä helevetin kirjanpitotehtäviä... Jos ei osaa niin ei osaa. No ehkä joku muu juttu on mun juttuni... Ihanaa kun on lunta, niin ihanaa. Kaikki tämä olis ehkä romanttisempaa lapisa... Annoin kossille lumipesut tuossa äsken ja takasi sain kolan verran lunta... Äitikin sai autohonsa uuden renkahan ja ehkä huomenaamuna se pääsee töihin soittamati mulle... Nyt iltapalan laittoon..
Joo kossi se sitte kattoo liikaa sisustusohjelmia. Oli kuulema 2 miestä puhunu vauvanteko verhoista ja kossin mielestä meillekkin pitäs saada sellaset. Suntio oli taas vittu väärinpäin päässä eilen kun pikkukossin toi kotia... Suutuin sille ja sitte vollotin kossille pahaa oloani. Eilen sato lunta ihanasti ja sanoin kossille että nyt olis ihana ilma kosia mutta ei nauro mulle kuset housuissa... Hassu kossi.... Jouduin työvoimatoimiston tosi ihanalle taitojen kartoittamiskurssille... ekat 3 paperia sain täytettyä mut sitte loppu.. Ei pysty ei ollenkaa.. Miten nuota voi muistaa edes kun koulu on käyty jo 7 vuotta sitte.. Onneksi city tuo piristystä kurssilleni... Äitikin soitti ennen 7 aamulla että volovo oli jättäny tielle ja siihen heräsin, seki vähäsen vituttaa......
On vaikeaa olla iso ihminen ja haluta rakkautta. Mutta sekään ei ole mahdotonta. Vaikka olen iso niin mulla on silti iso sydänkin. Vasta eron jälkeen sitä on tajunnu oman arvonsa, en toki sano et erotkaa, se helpottaa mutta se antoi mulle mahollisuuden itsetutkiskeluun. Kossin itseluottamus on osaksi tarttunu muhun mutta on jotain ihan omaakin tuotosta. Olen tajunnu et miten pirun hyvä olen ja omasta mielestäni vallan kivan näkönen kaikista läskimakkaroista huolimati. Perse on ku 7 leivän uuni mutta silti senkin on oppinu hyväksymään. Jos mua ei oo kisattu koulus isokokoisuudesta niin sitten siitä että olen hitaampi juoksemaan tai jotain... Tutkimukseni loppuvaiheessa tulin tulokseen: Minussa nyt vain on vähä yli sallitun määrän kiloja joita rakastaa....
Sainpas pikkukossin nukkumaan. Erävoitto 6-0 äitile. Huomena olis tuola keskustassa joulunavaus. Sinne olis suunta illalla kossin hoitopvn jälkehen. Luvasa olis poniajelua ja ilotulitusta. Sitte pikkukossi menee isällensä viikonlopuksi. Rauhaa ja hiljaisuutta 2 kokonaista päivää, luulempa vain että korvia särkee. Meillä on vissiin alakanu joku 3 vuoden uhuma, tuntuu pikemmin 3. maalimansodalta. Taas ootan aamua etten saa luupään ovia auki ja kummiski kauhias kiiruhus on lähtöki ja sit menee hermot ja sitte kellää ei oo kivaa..... Paljon se päivärutiini ottaa mutta paljon se antaa kun on noin ihana poika ja noin ihana kossi tuossa vierelä ja tietää että kumpaanenki rakastaa vaikka äiti on joskus vähän väsynyt ja nukkavieru. Kossin sanoin "ei se o niin nöpön nuukaa."
Juu... On menny kyllä koko päivä tehes jotain tyhjänpäivästä.. Kävin sentäs muuttamas sukunimeni takasi omaksi avioeron jälkeen.. Ei tarvi enää sitäkään ressata.. Pikkukossi jäi vielä isänsä sukunimele, mutta eiköhän se päätä sit ite jos tahtoo vaihtaa. Toki sillon vasta kun pikkukosssi on 12 mut kuiteski... Nyt pitää lähteä hakemaan pikkukossi hoidosta ja ehkä sitä vois vähä ukoilla.. Vitalista poskiin vaan. Pohojanmaa kuittaa.. Soronnoo
joo kossi tuli takasi tänään... ihanaa... koko perhe meni ihan sekasi. Koira kiehnas, pikkukossi luetutti kirjaa ja äiti kiltisti oottaa vuoroansa iltaan........ ;)
Kävimpäs kattomas kossia eilen ja tuli aivan vallan hyvä mieli.. Ja huomenna kossi tulee takaisin ja tehään jotain kivaa kaikki kolme.. Meillä asuu naapuris kitupiikkiraukkis. Saanpa leipoa panemattomuuden 1 vuotis kakkua ämmän rämälle. Kuivakakkua hämähäkinverkoilla... Pitää ottaa operaatio naapurin ämmänrämälle panomies. Apuja kiitos..
Joo oli viime viikon lauantaina tarkotus lähteä mun kaverin kanssa rymyämähän. Päivällä laitoin rullat päähän ja lattelin kaikki vaatteet valmiiksi. Hain ed. päivänä vallan hyvää viiniä alkosta. Rupesin juopottelemaan, laitoin tukan, meikkasin, kaveri tuli, mun viini loppu, jatkettiin kaverin pullolla, se loppu, jatkettiin viunalla, se loppu,tuli paha olo, silti lähettiin kylälle, ei pystyny, puoli sammuksis käräjätälon portailla, poliisilaitosta vastapäätä,ei onneksi ainuttakaa csitä tullu vastaan, kaveri soitti mun äitille et nyt maarit kotia ja vähä äkkiä... Siinä se oli. Äiti vielä peitteli sänkyyn ja laitto pesuvadin viereen. Kaikenkukkuraksi kello oli vasta 11. Ei viiniä enää ikinä, ainoastaan 1 kaljaa jos sitäkään.
