Highway

Ei se ole vaikeaa. Tehdä hyviä asioita ja rakastaa. Kaikki pystyvät siihen. Jo niiden pelkkä ajatteleminen stimuloi hyvää mieltä ja myönteistä kehitystä. Tekosyitä ei voi olla. Tarvitsee vain päättää, että teen hyviä asioita ja rakastan kanssaihmisiä ja elämää. Niin helppoa se on. Ihmiset, maailma ja maailmankaikkeus hymyilevät lopulta. Me ihmiset, tähtien tuhkasta syntyneet olennot, pystymme siihen.

Vahvuutemme ihmisinä on hyvyydessä ja rakkaudessa, yhteistoiminnassa ja sosiaalisuudessa. Nämä tuovat ihmiselle hyvän mielen, vievät maailmaamme eteenpäin ja luovat positiivista energiaa keskuuteemme; kehittävät yhteiskuntaamme, katalysoivat kaikkia ihmisiä hyödyttäviä keksintöjä ja luovat sosiaalista koheesiota. Mutta maailmassamme tuntuu taistelevan positiivinen ja negatiivinen energia, myönteisyys ja kielteisyys. Mistäköhän se johtuu. Ken tietää... Joku haluaa kylvää vihaa, joku haluaa kylvää rakkautta. Missä kasvaa vihan pelto, missä kasvaa rakkauden pelto. Mistä syntyy vihan planeetta, mistä syntyy rakkauden planeetta.

Kun hyvyys ja rakkaus vähenevät maailmassa, niin kyynisyys ja viha vahvistuvat. Näin on tapahtunut jo monta kertaa ihmislajin historian aikana ja olemme nähneet historiallisesti ja nykyaikanakin mihin kauheuksiin se on johtanut. Viha ja kyynisyys tuhoavat ihmisen, kansakunnan ja lopulta koko ihmiskunnan ja lajimme. Mutta maailmastamme ei voi tulla maailmankaikkeuden hylkiötä, vihan planeettaa. Planeettamme sininen taivas on muuttunut mustaksi ja tähden valo on hiipunut tietoisuuden sielussa aika ajoin. Ihmiset kärsivät kosmista tuskaa toisten tietoisten olentojen tekojen takia. Planeettamme ja ihmiset huutavat. Maailmankaikkeus itkee joka päivä. Mutta voimme omilla teoillamme ja valinnoillamme osallistua todellisuuden luonteen muuttamiseen.

Ei ole rakkauden pörssiä, ei ole hyvyyden pörssiä. Mutta näemme missä on rakkautta ja missä on hyvyyttä. Mutta onko vihan pörssi. Missä se on ja kuka sitä ylläpitää. Missä käydään sotia, missä ihmiset pahoinpitelevät toisiaan, missä ihmisiä alistetaan. Missä kirjoitetaan rakkaudessa ja rakkaudesta, missä kirjoitetaan vihassa ja vihasta.

Emme olisi ihmisiä ilman muita ihmisiä. Samaa energiaa olemme geeneistämme riippumatta.

Minä olen optimistinen. Muuta vaihtoehtoa ei voi ollakaan. Hyvyys ja rakkaus - maailmankaikkeuden huipputuloksia - lisääntyvät maailmassa, koska ihmiset haluavat niin. Hyvyys ja rakkaus ovat kosmoksen hienoimpia saavutuksia, ja ne hyvin usein ovat jokapäiväisessä elämässämme ihmisen mielessä ja tietoisuudessa. Kun ihminen haluaa, niin hyvyys ja rakkaus realisoituvat maailmassa ja maailma muuttuu ja ihminen luo tähtien tuhkasta kasvaneena tietoisuutena uutta kallisarvoista todellisuutta kosmoksen tyhjyyteen... :)

Mukavaa ystävänpäivää cityläisille :)

Rakas Maapallomme on bongattu Marsin taivaalta :) Mars Curiosity napsaisi äskettäin kuvan 160 miljoonan kilometrin päässä kiitävästä kosmisesta kodistamme ja tietysti pikkiriikkinen Kuukin pääsi nippanappa kuvaan mukaan. Aika pieni täplä tämä planeettamme on siinä kuvassa. Pieni täplä (se kuuluisa "pale blue dot"), joka sisältää miljardeja tietoisuuksia. Eipä kyllä voisi päätellä sen kuvan perusteella, että kosmoksen tyhjyydessä on elävä saareke ja tietoista elämää. Mutta mitä meidän pitäisi päätellä 1035:stä muusta täplästä kosmisessa naapurustossamme?

Onhan se todella kiva, että edes yksi planeetta kiinnostaa tiedotusvälineitä (kosmista nurkkapatriotismia varmaan), joiden tehtävä lienee ainakin tiedottaa :) Tutkiva journalismi varmaan voisi kaivella hiukkasen tuota planeettaläjää vaikkapa yhdessä tiedenaisten- ja miesten kanssa ja kertoa olisiko sielläkin vaikkapa jotain elämää muistuttavaa. Tuskinpa siellä sentään tietoisia olentoja voi olla... - olisihan se ennenkuulumatonta, että meillä olisi kosmisia naapureita (mitä lie olisivatkaan). Kiihtyvää vauhtia vahvistetaan uusia aurinkokuntamme ulkopuolisia planeettoja. Entäpä jos oikeasti niiden joukossa olisi toinen Maan kaltainen elävä planeetta, mikä ei ole mahdotonta, niin kertoisiko siitä meille joku. Vaikka se olisikin tosi kaukana, niin jo tieto sen olemassaolosta voisi aiheuttaa vipinää vintissä...

Ympäristö vaikuttaa jokaisen ihmisen biologiaan - oli tämä ympäristö sitten kuollut tai elävä. Myös aika monet yksilöiden ja yhteiskunnan päätökset vaikuttavat kehomme kemiaan ja biologiaan. Joidenkin ihmisten geenit sietävät paremmin ympäristöstressiä kuin toisten. Kehomme kemia muuttuu päivittäin - jollain enemmän jollain vähemmän. Kehomme absorboi päivittäin näitä vaikutuksia, vaikka emme välttämättä sitä tiedostakaan. Miksi jollain voi tänään olla tosi hyvä fiilis ja kaikki onnistuu hienosti mutta viime viikko oli tosi kurja. Ehkä joku ryyppäsi liikaa tai menetti työpaikan. Joku kärsi kaamosmasennuksesta tai puoliso haukkui tekemisiä tai tekemättä jättämisiä. Ehkä ylensöin tai sain sisääni jotain tuhansista ympäristömyrkyistä ruoan mukana. Mutta tänään - tänään joku voi kohdata rakkauden, hormonit lähtevät hyrräämään, endorfiinit kohoavat huippuunsa, mikään ei tunnu mahdottomalta - maailma hymyilee jälleen ja tietoisuuden taso kirkastuu sata prosenttia. Muistan lukeneeni, että 98 % sairauksista johtuu ympäristötekijöistä. Tuntuu siltä, että monet vaikutukset ovat negatiivisia. Kärjistetysti voisi sanoa, että tässä on yksi syy miksi ympäristö on niin tärkeä. Biologinen kehomme on sama kuin luolanaisella- ja miehellä mutta ympäristö on monessa suhteessa muuttunut. Iso osa siitä alkaa olla keinotekoista - ihmisen rakentamaa ympäristöä, johon biologiamme ei ole sovelias eikä sopeutunut. Solumme voivat hyvin kun ne saavat elää harmoniassa ympäristönsä kanssa ja kun ympäristö voi hyvin solummekin voivat paremmin ja tietoisuutemme hymyilee :) . Ympäristöön voimme lukea luonnollisesti myös ihmiset. 24/7 yhteiskunta ei ole biologisesti kestävää - sellaiseksi meidän kehomme on tehty. Monen ihmisen elämä näyttää jonkun muun päätösten seurauksena kuitenkin noudattavan armotonta jatkuvan hälytysvalmiudessa olon rytmiä, mikä aiheuttaa kehomme biologiaa syövää stressiä. Relax - take it easy - you are made for that. The beast is not there.

Jokainen koulussa biologiaa lukenut tietää, että koostumme biljoonista soluista, joista jokainen voisi periaatteessa olla oma itsenäinen pienen pieni olio. Kehomme muodostaa biljoonien pienten olioiden yhteisön, jonka hyvinvointi riippuu solujen harmonisesta yhteistyöstä- ja toiminnasta. Olemme itse asiassa yhteisöllisiä olentoja "from the very beginning". Tietoisuutemme on kapteeni, joka kuljettaa näitä pieniä oliota läpi elämän. Samoin on yhteiskuntamme pienten olioiden eli ihmisten yhteisö, jota kuljetetaan läpi elämämme yhteisin päätöksin. Joka päivä kohtaamme nämä päätökset, joista osa on tehty jo ennen kuin synnyimme. Elämämme tahti - ken sitä hallitsee ja ken siihen vaikuttaa...

Mutta ainakin tänään valo on kanssamme - tähtemme fotonit tunkeutuvat soluihimme ja saamme tähden energiaa ja voimaa :)

Kuka on Maapallolla kiinnostunut eksoplaneetoista? Uusia maailmoja on taas lisätty Maailmojen kirjaan. Nyt NASA on vahvistanut 1015 eksoplaneetan olemassaolon. Muutama viikko sitten luku oli 976 ja noin kaksi vuotta sitten kun aloitin blogaamisen eksoplaneettoja oli 709. Kahdessa vuodessa on vahvistettu yli kolmen sadan uuden maailman olemassaolo. Mutta tätä ei voi lukea päivälehdestä - se on kyllä kummallista. Mutta onneksi on internet, josta löytää sen mistä jotkut vaikenevat.

Jo näiden runsaan tuhannen ekson joukossa saattaa olla elämän planeettoja - ehkäpä jopa vieraita sivilisaatioita. Joukkoon mahtuu ns.super-Maapalloja, joista ainakin osalla on äskettäin päätelty olevan valtameriä ja mantereita. Eksoplaneettoja arvioidaan olevan galaksissamme n. sata miljardia, joista ihmiskunta on varmuudella löytänyt vasta nuo 1015. Ensimmäinen ekso löytyi 90-luvulla. Eksoplaneetoissa ei ole kyse vain tähtitieteestä tai tieteestä yleensä vaan Maapallon ja ihmiskunnan idyllin ja lapsuuden päättymisestä. Hyvin pian voi koittaa aika jolloin jonkun täytyy ottaa kantaa.ja selittää tietämättömille ihmisille mitä tämä kaikki voi tarkoittaa - ihmisen, ihmiskunnan ja elämämme kannalta. Tiedemiehetkö sen tekevät?

Akaasiat myrkyttivät kudut Kalaharissa...Ymmärrämmekö kasvit ja niiden elämän oikein vai olisiko ymmärryksessämme jotain pielessä. Eräässä mielessä näyttää ehkäpä yllättäen siltä, että kasvit olisivat jopa kehittyneempiä kuin jotkin eläimet. Kasvit kommunikoivat keskenään, niillä on sosiaalista elämää, ne reagoivat ympäristönsä muutoksiin, ne puolustautuvat, ne sopeutuvat ja ne tekevät yhteistyötä. Kasvit luonnollisesti myös tuottavat meille happea ja ylläpitävät omaa elämäämme. Ne muuntavat atomien ytimissä auringossa syntynyttä energiaa kemialliseksi energiaksi Maapallolla ja ylläpitävät monimutkaisia ekosysteemejä. Ne houkuttelevat makealla medellä hyönteisiä mukaan karkeloihinsa. Mitä upeampi kukka sitä suuremmat mahdollisuudet houkutella pörriäisiä ja jatkaa sukua. Jotkin kasvit vapauttavat siitepölyä, joka kulkeutuu kaikkialle - tuhlailevaa mutta nerokasta sekin. Ja kasvien aika on eri kuin ihmisten aika. Monet kasvien prosesseista ovat niin hitaita, että ihmiset eivät niitä huomaa. Monet kasvit elävät satoja ja jopa tuhansia vuosia. Ja eräät evoluution huippukasvit ovat kymmeniä miljoonia vuosia vanhoja lajeina kuten esim. orkideat, joiden esi-isät valloittivat Maan pintaa jo n. 80 miljoonaa vuotta sitten. Nyt orkideoita on jo tuhansia erilaisia mutta niitä häviää kiihtyvää vauhtia kun Maapallon biodiversiteettiä tuhotaan. Jotkin kasvit ovat lihansyöjiä kun taas jotkut ihmiset ovat kasvissyöjiä. Kasveista saamme lääkkeitä, jotka parantavat vaikeita sairauksia.

Kasvithan ovat todella nerokkaita organismeja. Kasvit täyttävät korvaamatonta perustehtävää maailmassamme mutta minkä arvon annamme tälle tosiasialle. Lyhytnäköisesti kasvit ignoroidaan usein taloudellisessa päätöksenteossa mutta pitkällä juoksulla taloutta ei ole ilman kasveja. Ne ovat ravintoketjujen perusta. Veikkaisinpa, että tulevaisuudessa sellainen ihmispopulaatio menestyy, joka osaa yhteensovittaa aineellisten hyödykkeiden tuotantonsa elämän eri muotojen välisen keskinäisyhteyden kanssa. Tämän yhteyden ymmärtämisessä olisi työmaata monella taholla maailmassamme. Onkohan muuten tutkittu tapahtuuko planeettamme metsissä biokommunikaatiota kun niitä kaadetaan. Maapallolta on tunnetusti kaadettu aika rutkasti metsiä...ja elämme kaikki samassa kaasussa kuin metsät. Ken tietää - ehkäpä puulajit kommunikoivat yleisemminkin biokemiallisesti kuten Kalaharin akaasiat, jotka reagoivat kasvaneen kudupopulaation aiheuttamaan ulkoiseen uhkaan tuottamalla myrkyllisiä pitoisuuksia tanniinia. Vaikuttaa siltä, että tämä kasvien biokommunikaatio ei ole yhteiskunnassa kovin tuttu juttu ...

Kristittyjen hiljentyessä Maapallolla joulun viettoon tulee mieleeni myös muut planetaariset uskonnot ja niiden syntymiseen vaikuttaneet henkilöt. Varsin paljon nämä ovat vaikuttaneet todellisuuteen ja siihen miten osa ihmisistä todellisuuden ymmärtää. Kun todellisuuteemme on tulvinut jo 976 vahvistettua uutta maailmaa, herää helposti kysymys, olisikohan joillain näistä planeetoista elämää ja jopa tietoisia olentoja. Nämä maailmat sijoittuvat keskimäärin noin 300 valovuoden säteen sisään aurinkokunnastamme. Olisiko näillä planeetoilla mahdollisesti elävillä olennoilla joitain vastaavia suuria uskontoja kuin meillä täällä Maapallolla. Vaikka todennäköisesti siellä ei asukaan ihmisiä... niin hiileen perustuva biologispohjainen elämä saattaa kuitenkin saada muotoja, jotka muistuttaisivat olemukseltaan meitä ja tällöin olisi loogista ajatella, että samanlaiseen kemiaan perustava elämä tuottaisi olentoja, jotka uskovat muillakin planeetoilla - heillä olisi varmaan ainakin joitain käsityksiä todellisuudesta ja omasta alkuperästään perustuen uskomuksiin. Luonnollisesti käsitykset voivat perustua myös yksinomaan tieteeseen. Jo yksi muu esimerkki hiilipohjaiseen elämään perustuvasta vieraasta sivilisaatiosta voisi olla varsin valaisevaa. Onko Maapallo galaksimme ainoa planeetta, jossa on uskontoja?

Oletettavasti Maapallolla vain yhdellä lajilla on uskontoja. 3,6 miljardia vuotta elämän historiaa on takana ja miljoonia eläinlajeja on elänyt ja elää Maapallolla mutta vain yksi rakentaa pyhiä rakennuksia ja on luonut uskontoja. Maailmankaikkeus saattaa näyttäytyä pelottavana paikkana ihmiselle eikä mikään muu laji kuin homo sapiens voi sitä arvoituksellisesta universumista kumpuavaa potentiaalista pelkoa ja hämmennystä tuntea. Jos kerran maailmankaikkeus on tuottanut monimutkaisten, rajujen, suurenergisten, sofistikoitujen ja miljardeja vuosia kestäneiden prosessien seurauksena tietoisen lajin, joka pelkää maailmankaikkeutta ja eräitä sen biokemiallisia prosesseja (kuten homo sapiens -yksilö oman elämänsä rajallisuutta) niin voisimmeko saada maailmankaikkeudelta eksakteja vastauksia ja mieluummin helposti ymmärrettäviä, please. Lienemme jo lajina kypsiä siihen. Mutta mitä tarkoittaa jos lajina emme saa niitä vastauksia. Ehkäpä yksittäiset ihmiset voivat saada niitä vastauksia kuten vaikkapa jouluna. Mutta jos olemme sattuman satoa niin näin ei varmaan tapahdu. On oikeastaan aika hämmentävää ajatella, että olemme täällä sattumalta mutta niinhän tiede sanoo. Uskonnoista voi löytyä toisenlaisia vastauksia. Sattuma vai välttämättömyys. Vaikka tiede on vahva, niin senkin avulla tiedämme vain osan totuudesta ja mikä yllättävää tiedemiehetkin uskovat kaikenlaista. Mitä esimerkiksi merkitsee Higgsin bosonin ja Higgsin kentän tieteellinen todistaminen oikeaksi. Joitain vuosikymmeniä sitten se oli huuhaata ja nyt siitä sai Nobelin. Onkohan tällä oikeasti jotain merkitystä jokapäiväisen olemassaolomme kannalta sillä juuri jokapäiväinen olemassaolo liikuttaa ihmisiä. Joku tiedemies näkee Higgsin bosonissa jumalhiukkasen mutta joku toinen ei näe sitä. Kolmas kysyy mitä näkeminen itse asiassa on.

Millaisia voisivatkaan olla n.12 valovuoden päässä sijaitsevan Tau Cetin potentiaalisen sivilisaation käsitykset todellisuudesta, olevaisesta ja elämästä. Rakentaako jokin toinen laji galaksissamme pyhiä paikkoja luojalleen. Ainakin täällä meidän planeetalla niitä rakennetaan ja huomenna osa planeettamme sivilisaatiosta viettää rauhallista uskonnollista juhlaa. Rauhallista joulunaikaa cityläisille :)

Mitä tapahtuisi, jos Maapallolta löytyisi uusi manner. Sellaista ei tietenkään tule tapahtumaan mutta kerran se tapahtui. Tiedämme aika paljon historiallisesti siitä mitä tapahtui kun Amerikan manner löydettiin virallisesti ja se tapahtuma vaikuttaa aika moneen asiaan nykymaailmassa.

Kun Kepler-avaruusteleskooppi katsoi syvälle avaruuteen, se löysi aurinkokuntamme - melkein - kaksosen. Astronomit ovat analysoineet dataa ja nyt on varmistunut, että se löysi hyvin paljon omaa aurinkokuntaamme rakenteeltaan muistuttavan vieraan aurinkokunnan. Sen tähti on n. 2500 valovuoden päässä meistä ja ainakin 7 planeettaa kiertää sitä. Lähempänä tähteä on pieniä kiviplaneettoja ja ulkokehällä pari kaasujättiläistä. Analyysi ei kerro mahdollisesta elämästä mitään mutta planeetat lienevät liian lähellä tähteä, jotta omamme kaltainen elämä olisi siellä mahdollista.

Kirjoitin 18.10. cityssä 919 uudesta maailmasta. Nyt niitä on vahvistettu olevan 942 (siis ne jotka olemme varmuudella havainneet galaksimme n. 100 miljardista eksoplaneetasta). Vajaan kahden kuukauden aikana on varmistunut 23 uuden eksoplaneetan olemassaolo. Siis 23 uutta maailmaa. En ole huomannut, että jokin tiedotusväline olisi noteerannut 23 uuden maailman löytymisen. Kokonaiset maailmat ovat sentään aika iso juttu mantereeseen verrattuna. Selvästikään sanomalehdet tai uutiset eivät seuraa mitä maailmassa tapahtuu... :) Tämä on itse asiassa aika kummallista. Vaikka meillä ei olekaan lähikuvia uusista maailmoista niin maailmankuvamme muuttuu viikottain mutta media ei näytä sitä ymmärtävän. Ehkä tuijotamme liikaa omaan napaamme emmekä oikeasti näe todellisuuden koko kuvaa. Olemme kuitenkin planeettamme ainoat olennot, jotka voivat tietää miltä todellisuus näyttää planeettamme ulkopuolella ja ymmärtää sitä. Tiedot uusista maailmoista ja niistä saatava ymmärrys omaa planeettaamme, elämää ja ihmislajia kohtaan antavat eväitä selviytyä oman planeettamme ongelmista. Ja ehkäpä ihmiset saavat elämälleen vielä lisäsyvyyttä ja -merkitystä jota ei osata kuvitellakaan...jokainen ihminenhän on jo lähtökohtaisesti tähtiainetta - tähtien tuhkasta syntyneitä tietoisia olentoja. Kuten kuuluisa astronomi Carl Sagan sanoi: "We are starstuff pondering the stars"....Vielä niinkin myöhään historiallisesti kuin 1980-luvulla emme tunteneet yhtäkään eksoplaneettaa - nyt todellisuutemme osaksi on tullut jo 942 uutta maailmaa...

Kävin katsomassa Gravityn. Sandra Bullock ja George Clooney eivät olleet ollenkaan hullumpi - about viiskymppinen - astronauttipari. Mutta kyllä tämä planeettamme, jota kuvattiin monesta kulmasta ja eri vuorokauden aikoihin, oli fantastinen. Siellä alhaalla oli kaikki. Luonto, elämä, ihmiset, aine, energia - ja kaikki kiertää vuosimiljoonasta toiseen tuottaen uusia eliöitä ja uusia ihmisiä, tietoisuuksia. Siellä geenit kiertävät ihmisestä ja vuosisadasta toiseen. Siellä ryypätään, rokataan ja rakastellaan. Siellä käydään sotia. Siellä palvotaan jumalia. Siellä kuollaan ja synnytään...Kun katselin Maapalloa mustaa avaruutta vasten ja samalla näin astronauttien kelluvan ja taistelevan painottomuutta vastaan siellä tyhjyydessä, niin se maailma vaikutti jotenkin arvoitukselliselta ja suorastaan mysteeriltä. Tuli sellainen tunne, että mysteeri tai ei niin aurinkokuntasysteemi on suorastaan nerokas - mutta missä ihmeessä me oikein seilataan. Mikä tämä Maapallo oikeastaan on. Miten on mahdollista, että tällainen keidas on "keskellä" ei mitään...

Sandra ja George leijailivat elementissä, jossa oikeastaan mikään arkipäiväinen ei päde. Ja maailmankaikkeus on täynnä tätä elementtiä eli avaruuden tyhjyyttä ja kuitenkin siellä täällä avaruudessa on saarekkeita kuten Maapallo, joissa kasvaa pieniä tietoisia olentoja, jotka voivat elää vain näillä pienillä saarekkeilla. Tämä rakas jokapäiväinen elämämme ja maailmamme on ainoa maailma, jonka tunnemme. Me iloitsemme siitä - tästä hauraasta maailmasta, se on meidän elämämme, ihmisten maailma. Meidän ei tarvitse tietää mistään muusta ollaksemme onnellisia Maan päällä. Nauttikaamme tästä elämästä ja tästä maailmasta ja hellikäämme sitä. Mutta tuli siinä sitten myös mieleeni, että mitäköhän tuo ns. tyhjä painoton avaruus itse asiassa on. Se on TOSI laaja ja valtava. Siihen mahtuu vaikkapa Phoenixin superklusteri - jättimäinen miljardien galaksien rakenne universumissa, osa kosmista verkkoa, jossa pimeä aine sitoo galaksit ja galaksiklusterit yhteen muodostaen maailmankaikkeuden superrakenteen. Hmm...........?

Sandralla ja Georgella on molemmilla ruskeat silmät - myös se tuli katsojalle hyvin selväksi :) Ja sekin, että ihminen voi rakastaa maata jalkojensa alla...ja painovoimaa...

Rock around the world...Milloin musiikki tuli maailmaan? Onko maailmassa musiikkia ilman ihmistä? Kuuleeko universumi soundimme vai pysähtyykö planeettamme musiikki avaruuden tyhjiöön. Mikä onkaan planeettamme soundi? Maailman täyttää usein liikenteen melu ja meteli mutta kaipaamme instrumenttien sinfoniaa, joka panee aivomme värähtelemään mielihyvää kokien. Mikä on musiikin salaisuus? Onko kulttuuria ilman musiikkia? Sitä kuunnellaan ja soitetaan ns. korkeakulttuureissa ja alkuasukasyhteisöissä ja sillä on monenlaisia funktioita yhteiskunnallisissa rituaaleissa. Musiikki korreloi monen yhteiskunnallisen ilmiön ja käyttäytymisen kanssa eikä nykymaailmaa voi ymmärtää ilman sitä. Musiikki on myös iso business, se tarjoaa monelle elannon, se on oiva keino rentoutumiseen ja ehkäpä myös pakotie hetkeksi toiseen maailmaan.

Mutta musiikki on myös oiva esimerkki siitä, että jotain on olemassa ympärillämme vaikka emme näe sitä. Ihan niinkuin vaikka Higgsin kenttä. Emme voi kuulla musiikkia tai ääntä tyhjiössä, koska ääni tarvitsee väliaineen, jossa se voi edetä aaltoina ja se väliaine on ilman molekyylit ja mitä nämä molekyylit ovat: luonnollisesti ilma on kaasua, joka koostuu pääasiassa typestä (78%) ja hapesta (21%) ja pienistä määristä argonia, hiilidioksidia ja muita kaasuja ja vesihöyryä. Aika erikoista tässä on se, että ilman typpeä ja happea tuskin voisimme kuulla musiikkia. Ja mistä typpi ja happi ovat alkuaineina peräisin - no tähdistä tietenkin (supernovista). Thanks to stars we can listen to music... Ilman kaasuseoksessa musiikki etenee ja saavuttaa korvan, josta se etenee lopulta hermoimpulsseina aivoihin saakka ja aiheuttaa aivoissa ääniaistimuksen. Kuulemme musiikin aivoissamme. Miksi sitten joku tykkää popista tai jazzista tai soulista tai rokista tai klassisesta musiikista tai kansanmusiikista tai niistä kaikista tai miksi joku ei halua kuunnella musiikkia ollenkaan. Semmoisiakin ihmisiä on.
Onkohan musiikista pitäminen opittua vai onko aivomme jo geneettisesti ohjelmoitu pitämään jonkintyyppisestä musiikista. Rytmikäs musiikki panee kyllä aivojen molekyylit värähtelemään niin rajusti, että elektronit tanssii aivoissa aivan mielettömästi energiatasolta toiselle. Ihan selvästi kvanttimekaniikkaa tämäkin... :)

Myös elämet kuuntelevat ja kuulevat musiikkia ja kasvit...Musiikki on universaalia. Ja miksi sotavoimilla on kautta historian ollut jos jonkinmoisia soittokuntia ja instrumentteja. Armeijat ovat marssineet musiikin tahdissa kohti taisteluja ja tuhoa...

Toisaalta moni ihminen kuuntelee myös hiljaisuutta. Sekin voi tosiaan olla aika hämmentävä kokemus kun kuulee vain hiljaisuutta. Kaupungissa se harvoin onnistuu mutta vaikka kesäyönä tyynellä järvellä saattaa koittaa hetki, jolloin luonto on aivan hiljaa eikä liikenteestäkään kuulu mitään ääniä. Kontrasti kaupungin meluun on mieletön.

Minun nuoruudessani rokattiin Hurriganesin tahdissa. Remu, Cisse ja Albert rokkasivat koululla ja porukalla meni kovaa. Olihan siellä toki muitakin rokkareita ja poppareita... ja on se kumma kun se yksi vaalea poppimimmi vaan jaksaa popata vuodesta toiseen - taitaa olla yli viiskymppinen. Mutta nyt taitaapi räppi olla suosittua - luin eilen kolumnin !!! uudesta räppi-ilmiöstä. Kuulemma vetää vertoja Brucelle ja Dingollekin suosiossa. Hmm...let's listen to the sounds of Earth...

Mars pankkiunioniin...! ISON pyrstötähteä odotellessa tehkäämme vaikkapa pieni ekskursio pankkien omnipotenttiin maailmaan. Mitä olisi kapitalismi ilman pankkeja - ei mitään, mitä olisivat valtiot ilman pankkeja - eivät mitään, mitä olisi EU ilman pankkeja - ei mitään, mitä olisi planeettamme ilman pankkeja - ei mitäänkö? Entäpä mitä olisivat pankit ilman valtioita (siis veronmaksajia) - aika monet ainakaan nyky-EU:ssa eivät olisi mitään.

EU ainakin tarvitsee pankkiunionia - tunnetusti eräissä kumppanimaissamme eräät pankit ovat saattaneet itsensä kuralle...ja valtiot ovat rientäneet apuun. Toisissa maissa valtiot ovat saattaneet itsensä kuralle ja toiset valtiot ovat rientäneet apuun. Mutta tässä pelissä säännöt ovat uupuneet... Niinpä tarvitsemmekin pankkiunionia. Mutta entäpä kuka yhdistyy ja miten ja mihin. Onko minun pankkini lähdössä mukaan - ehkäpä kaikkien ihmisten pankit ovat lähtemässä mukaan. Miten pankkien kriisejä ratkotaan, mitä pankkeja voidaan tukea ja millä ehdoin, onko sijoittajan vastuu jos pankki tekee konkan ja onko talletussuoja ja kuinka hyvä. Great...ja milloinkahan alkaa yhteiskunnallinen keskustelu pankkiunionista? Entäpä marginaali - jos korko on alhaalla (kiitos EKP:n?) niin ovatko marginaalit ylhäällä. Marginaaleihin pankkiunioni ei varmaan vaikuta? Yksi asia on varmaa: EKP ei ole riippuvainen pankeista eikä hallituksista vaan päinvastoin: pankit ovat riippuvaisia EKP:stä ja hallitukset ovat riippuvaisia EKP:stä -siitä joka painaa rahantekokoneen nappia...Omnipotenteista omnipotentein...Eiköhän taas kohta käynnisty julkinen keskustelu siitä minkälaista Unionia haluamme...oikeastaan EU:ta voisi tarkastella myös planetaarisesta näkökulmasta - näin on tehnyt ydinfyysikko ja proffa Michio Kaku, josta kirjoitin blogin ehkä about vuosi sitten. Mukavaa illanjatkoa cityläisille :)