Highway

Mitä ihmettä merkitsee se, että Higgsin kenttä ja Higgsin bosoni ovat olemassa? Taisi olla jokin aika sitten Higgsistä iso artikkeli eräässä päivälehdessä.Tämän täytyy olla jotain todella, todella merkittävää, koska kaveri sai löydöstään Nobelin palkinnonkin. Muuttaako tämä uusi todellisuus jotain meidän maailmassamme, ehkä tavassamme kokea maailma tai yhteiskunta. Eräs ydinfyysikko vertasi Higgsin kenttää valtamereen ja Higgsin bosonia vesimolekyyliin, joista valtameri muodostuu. Eli siis maailmankaikkeuden täyttää Higgsin kenttä, joka muodostuu bosoneista. Tämä Higgsin kenttä on olemassa kaikkialla niin omassa galaksissamme kuin kaukaisessa Andromedassa, miljardeissa muissa galakseissa ja Maapallolla ja meissä ihmisissä. Kumma juttu, että tämä kenttä on jopa tyhjiössä. Sehän kuulostaa joltain näkymättömältä todellisuudelta, joka määrää mitä meidän näkyvässä maailmassa syntyy. Eli siis elämme elämäämme maailmassa, jonka "alla" on jokin näkymätön todellisuus.

Kun alkeishiukkaset - kuten elektronit - ovat vuorovaikutuksessa Higgsin bosonien kanssa, ne saavat massan ja ominaisuutensa. Kääntäen jos vuorovaikutusta ei ole niin ei ole meitäkään, koska ei ole olemassa mitään mistä meidät olisi voitu tehdä. Tämähän kuulostaa merkittävältä löydöltä, jolla on varmaankin vaikutuksia käsitykseemme todellisuudesta. Ilman Higgsin kenttää ei olisi kemiaa, ei biologiaa, ei DNA:ta eikä siis elämää. Tavallaan UIMME ELÄMÄMME Higgsin kentässä kuten uimari ui meressä. Voiko elämä siis pohjimmiltaan olla peräisin Higgsin kentästä - voikohan tällaisen johtopäätöksen vetää... Miten tämä tarina sitten jatkuukaan jotta uimari ylipäänsä saa muodon eikä ole pelkästään alkeishiukkasia. Tarvitsemme lisäksi alkuaineiden tehtaan ja se tehdas on tähti - tarkemmin sanottuna supernova eli massiivinen räjähtänyt tähti, jonka valtavassa kuumuudessa atomit fuusioituvat muodostaen raskaita alkuaineita, joita ilman meitä ei olisi olemassa. Sitten tarvitaan tähtien ympärille planeettoja, joille syntyy monimutkaisia molekyylejä ja soluja ja eliöitä ja kokonaisia planeettaorganismeja, joiden osana on ajattelevia olentoja. Nämä olennot saattavat järjestäytyä sivilisaatioiksi ja täällä meidän planeetalla yhteiskunniksi ja valtioiksi. Alkuperämme taitaa pohjimmiltaan olla aika kosminen eli avaruuden ja maailmankaikkeuden prosesseista täysin riippuvainen.

Tämä on oikeasti tosi tärkeä juttu vaikka eipä sitä raskaan arjen lomassa varmaan moni ehdi funtsia tai korvaansa höristää. Se on vain tiedettä(kö)...Oikeastaan kaikki ihmisen isot jutut henkisestä aineelliseen ovat syntynet ennen Higgsin kentän ja bosonien löytymistä eli niiden olemassaolon tieteellistä tunnustamista. Näistä Higgsin löydöistä voi seurata jotain mullistavaa - toivottavasti ei kuitenkaan mitään niin mullistavaa kuin seurasi ydinvoiman löytymisestä. E=mc2 muutti maailman monessa (huonossa) mielessä - sen vuoksi muutamat valtiot voivat pyyhkäistä sivilisaatiomme kivikauteen. Mutta ehkäpä Higgs puolestaan tuo jotain uusia juttuja, jotka löytyvätkin henkiseltä puolelta...onhan se aika iso juttu, että uimme samassa lammikossa vai mitä - sanoisin jopa että samassa porekylvyssä ollaan. Siellä ne meidän kvantit värähtelevät sulassa sovussa tämän mahtavan kentän kanssa. Piti lähteä lenkille mutta rupesinkin kirjoittamaan...

ISON on kirkastunut selvästi viime päivien aikana. Juuri ja juuri sen saattaa nähdä nyt paljain silmin kaakkoistaivaalla illalla auringonlaskun jälkeen tai aamuhämärässä. Apuvälineitä käyttäen se näkyy luonnollisesti paremmin. Lähimmillään aurinkoa se on 28.11. ja kirkkaimmillaan 29.11.-2.12. jos se ei sitten hajoa kokonaan auringon ohituksessa. Komeetan ydin lienee muutaman kilsan luokkaa max 4 km. Tätä komeettaa on kovasti odotettu, koska ensimmäisten ennusteiden mukaan se saattaisi näkyä jopa päiväsaikaan mutta ei se taidakaan toteutua. Jos tuollainen kappale törmäisi Maapalloon niin globaali katastrofi siitä seuraisi. Onneksi näin ei tule käymään mutta Maapallon historiassa planeettaamme on törmännyt valtavasti komeettoja - taisi ne dinotkin hävittää jättimäinen komeetta törmätessään Maahan.

Komeetat eivät pelkästään tuhoa vaan ne sisältävät valtavasti myös jäätä ja siis vettä. Erään teorian mukaan Maapallon valtameret ovat peräisin valtavasta komeettapommituksesta, jolloin komeetat toivat planeetallemme vettä. Jotkut tiedemiehet ovat myös väittäneet, että komeetoilla voisi olla elämänelementtejä ja ehkä jopa mikrobeja, jotka kulkevat avaruudessa mukavasti paikasta toiseen päätyen planeetoille. Historiasta voimme lukea ihmisten uskomuksista komeettoihin liittyen. On varmaan ollut muinaisista ihmisistä hämmentävää ja ehkäpä jopa pelottavaa kun taivaalle on ilmestynyt tyhjästä uusi liikkuva ja kenties hyvinkin kirkas valonlähde. Muinaiset ihmiset saattoivat uskoa niiden tuovan mukanaan onnettomuuksia ja huonoja aikoja mutta jospa tämä komeetta tuokin ihmisille jotain hyvää vaikkapa mielen tasolla... :)

Kehitys on aikamme avainsanoja. Kehitys ei voi nykymaailmassa pysähtyä. Filosofeja ja konsultteja palkataan ennakoimaan tulevaisuutta ja kehitystä. Maailma kehittyy hurjaa vauhtia - mutta mihin suuntaan ja kuka siihen kehitykseen pystyy vaikuttamaan. Moni ihminen ajattelee, että kehityksen tulisi olla kestävää, että maailman ja luonnon pitää riittää myös tuleville sukupolville. Kukaan päättäjä tuskin sanoisi lapselleen tai lapsen lapselleen, että hänelle on yhdentekevää millaisessa maailmassa lapset tulevat elämään ja että valitettavasti aikuisena teidän maailmanne on suurissa vaikeuksissa, koska luonto loppuu, ilma kuumenee ja ihmisten elämä on todennäköisesti kurjaa kärsimystä ja taistelua olemassaolosta.

Vaikuttaa siltä, että kestävän kehityksen toteutumattomuuden yksi syy on se, että Maapalloon vaikuttavat toimijat elävät todellisuuksissa, joilla on hyvin vähän tekemistä todellisuuden kanssa eikä maailmaan, luontoon ja ihmiskuntaan haitallisesti vaikuttavia päätöksiä osata suhteuttaa "oikeaan todellisuuteen". Ei näytä olevan yhteistä todellisuutta ja käsitystä vaikkapa siitä, mitä Maapallon luonto pohjimmiltaan on. Eikä näytä olevan henkilökohtaista suhdetta luontoon: mitä teen elävälle luonnolle teen itse asiassa itselleni, olenhan syntynyt konkreettisesti luonnosta - siitä kuuluisasta Maan tomusta... Miltä tuntuisi vahingoittaa 3,6 miljardia vuotta vanhaa elävää organismia, jonka ilmenemismuotoja me ihmisetkin olemme - siis elävää planeettaa, jonka hyvinvointi asettaa globaalit reunaehdot talouden harjoittamiselle. Jos reunaehtoja rikotaan, luonto voi pahoin ja lopulta ihminenkin voi pahoin. Onhan toki jokaisen ihmisen intressissä suojella sitä mistä hän itse elää. Jotkut päättäjät saattavat itse kokea, että he eivät ole osa tätä organismia tai että he ovat ikään kuin luonnon ulkopuolella tai että luonto on loppumaton tms. On varsin mieletöntä ja eriskummallista jos n. 80 vuotiaaksi elävä ihmisorganismi saastuttaa tai turmelee 3,6 miljardia vuotta vanhaa planeettaorganismia, josta itse on syntynyt. Tavallaan yksittäinen ihminen on elämästään velkaa tälle planeetalle. Ajattele mitä kaikkea on tapahtunut planeetan historiassa ennen kuin ihmisyksilö on syntynyt tähän aikaan ja paikkaan.

Jotkut ihmiset voivat olla täysin tietämättömiä Maapallon kosmisesta kauneudesta, heille voi olla epäselvää mitä on Maapallon ulkopuolella ja mikä on sen Maapallon ulkopuolisen todellisuuden suhde päätöksiin Maapallolla. Yön mustassa syvyydessä taivaalla avautuu uskomaton maailmankaikkeus, joka on tehnyt Maapallon luonnon. Maailmankaikkeus tavallaan "omistaa" Maapallon luonnon - ei ihminen. Luontoa ja yhteiskuntaa koskevilla Maapallon ihmisten päätöksillä on laajakantoisia vaikutuksia elävän maailmankaikkeuden kehityssuuntaan. Ei ole mitenkään yhdentekevää myöskään universumin kannalta mitä sen tuottamalle 3,6 miljardia vuotta vanhalle elämälle tapahtuu täällä Maapallolla yhdessä galaksimme kierteishaaroista. Emmekö ole vastuussa tekemisistämme muiden ihmisten lisäksi myös maailmankaikkeudelle. Mutta onko nykyihmisellä mitään henkilökohtaista suhdetta maailmankaikkeuteen - suhdetta joka ehkäpä antaisi uusia ulottuvuuksia elämään kuluttamiseen perustuvassa yhteiskunnassa.

Moni varmaan katsoo, että kehityksen täytyisi olla myös yhteiskunnallisesti kestävää. Emme tietenkään voi olla onnellisia, jos luonnon lisäksi myös yhteiskuntiemme sosiaaliset rakenteet natisevat tai jos inhimillinen kurjuus ja köyhyys maailmassa lisääntyvät. Mutta miksi Maapallolla jotkut päättäjät kantavat huolta siitä ja jotkut taas eivät. Syitä on luonnollisesti monia. Jotkut saattavat ajatella, että jokainen on oman onnensa seppä. Toiset ehkä ajattelevat, että voimme kaikki olla myös toistemme onnen seppiä ainakin jossain määrin. Haluamme auttaa tuntematonta ihmistä vaikka planeettamme toisella puolella. Monelta on kuitenkin saattanut jäädä huomaamatta, että siinä kvanttien maailmassa, josta tämä meidän elämämme syntyy, olemmekin ikään kuin kaikki kytkeytyneitä toisiimme. Tämä liittyy kvanttimekaniikan havaintoon siitä, että samaan aikaan syntyneet elektronit ovat sitoutuneita toisiinsa (quantum entanglement) vaikka niiden etäisyys olisi loputon ja meidäthän on tehty elektroneista. Are we all entangled...Eräs kvanttifyysikko rohkenee jopa väittää, että "we are all one"...Jos näin olisi niin mitä seuraamuksia sillä voisi olla kehitykselle ja yhteiskunnille. Kukaan ei orjuuttaisi ketään, koska hän näkee toisessa ihmisessä myös itsensä. Kansakunnat eivät kilpailisi ja sotisi enää toisiaan hengiltä vaan rakentaisivat yhteistä maailmaa osana hyvinvoivaa planeettaorganismia. Kvanttimekaniikka itse asiassa näyttää antavan tieteellistä tukea sille, että olisi luonnollista tehdä muille niin kuin haluaisit itseäsi kohdeltavan. Kun kvantit värähtelevät sinussa niin ne värähtelevät joissain muissakin ihmisissä - varmasti olet huomannut sen...elektronien tanssia, elämän ja rakkauden kemiaa... :)

No niin - nyt jättivaltio Intiakin sitten lähetti avaruusluotaimen kohti Marsia: tutkimaan mm. onko Marsissa metaania, joka olisi todennäköisesti merkki Marsin elämästä. Ancient aliens -teoreetikot muistaakseni ovat väittäneet, että Intiassa oli lentäviä laitteita jo tuhansia vuosia sitten. Niitä taidettiin kutsua vimana-nimellä. Jos näin on ollut niin perinteitä ainakin riittää. Tiedä sitten mistä sellainen teknologia olisi peräisin. Ehkäpä muinaiset ihmiset olivat yksinkertaisesti viisaampia ja teknisesti taitavampia kuin viralliset historiankirjat antavat ymmärtää. Tai sitten muinaiset marsilaiset jeesasivat...:) Kilpajuoksu Marsiin näyttää joka tapauksessa kiihtyvän. Missäköhän Marsia koskevista asioista tullaan päättämään. Onkohan Suomikin siinä jotenkin mukana...ehkäpä EU:n ja ESAn kautta. Saas nähdä suoritetaanko joskus Marsin isojako...Siellä kokonainen planeetta odottaa ottajaansa... Mutta olisi onnetonta, jos Maapallon valtiot alkaisivat rähistä Marsissa joskus tulevaisuudessa. Miksi yhä useampi maa on kiinnostunut Marsista...ettei vaan politiikka hiivi tieteen ja tutkimuksen takaa kuvaan mukaan.

Kun katsoo Curiosityn ottamia lähikuvia Marsin pinnasta melkein voisi kuvitella kävelevänsä siellä, vaikka punainen väri paljastaa missä ollaan. Marsissa on vettä - ei tosin juoksevana mutta Marsin pinnan alla maa-aineksessa ja navoilla. Marsin tuhansista kuvista näkee selvästi, että siellä on lainehtinut joskus vesi. Vaikea kuvitella, että Mars olisi täysin steriili - että siellä ei olisi edes bakteereja. Maapallolla niitä on kaikkialla. Toisaalta voihan olla, että elämän syntyminen ei olekaan niin simppeli ja tavanomainen kosminen tapahtuma. Curiosity ei varsinaisesti etsi elämää Marsista vaan elämän edellytyksiä - muinaisia tai nykyisiä - mutta ihmettelen miksi Nasan porukka ei zoomaa todella arvoituksellisen näköisiä kohteita. Emme ehkä edes tunnistaisi välittömästi Marsin elämänmuotoja - niillähän voisi olla jotain eriskummallisia suojautumiskeinoja. Onhan Maassakin eläimillä mitä ihmeellisempiä keinoja suojautumiseen ja naamioitumiseen. Kyllä siellä jotain varmaan on tai on ollut...

Olemmekohan homo sapiens -lajin edustajina tämän planeetan ainoita olentoja, jotka osaavat pettää itseään. Ja ihminen osaa pettää myös muita ihmisiä kuten puolisoaan tai kumppaniaan. Tunnetusti ihminen voi elää itsepetoksessa mutta kuinka kauan. Itseään pettävä ihminen tietää mitä se voi tarkoittaa. Entä voidaanko sanoa, että koko lajimme tai ihmiskunta elää itsepetoksessa. Saattaapi elää. Varmaankin itsepetos edellyttää tietoisuutta omasta itsestä ja valintojensa seurauksista (vrt.muihin eläimiin) mutta onko ihmiskunnalla jokin kollektiivinen tietoisuus ja tietääkö ihmiskunta, mitkä ovat sen valintojen tai ihmiskunnan joidenkin populaatioiden valintojen seuraukset. Ilman muuta ihmiskunnalla on kollektiivinen tietoisuus; tosin näyttää siltä, että sen vahvuus vaihtelee yksilöittäin ja populaatioittain. Ihmiskunnan kollektiivinen tietoisuus saa erilaisia ilmenemismuotoja vaikkapa YK:n toiminnassa. Esim. tuhannet vapaaehtoiset yksilöt ja järjestöt tekevät työtä Maapallon ja ihmiskunnan hyväksi. Ja tietysti valtiot kehitysyhteistyössään.

Mitä sitten on ihmiskunnan itsepetos. Missä asioissa sahaamme oksaamme, jolla istumme vaikka tiedämme, että jatkamalla sahaamista putoamme kohta jyrkänteen yli. Jotkut saattavat uskotella itselleen, että ihan hyvinhän tässä pärjätään. On leipää ja sirkushuvejakin. Monen kehitysmaan ihmisen todellisuus on karumpi. Entä kuinka kauan ihmiskunta voi pettää itseään. Planetaariset luonnon pilaantumisen rajat häämöttävät jo ja ehkä ovat jo ylitettykin eräiltä osin samalla kun sosiaaliset ja talouden ongelmat paisuvat monissa maissa paisumistaan. Elämmekö itsepetoksessa, jos tiedämme, että luonto ei riitä ja siitä huolimatta aina vain haluamme enemmän.

Niin - sitten on vielä tämä ihmiskunnan kosminen itsepetos...Olemme menettäneet viattomuutemme ihmiskuntana. Tiedämme, että jos jollain on vastuu Maapallon elämästä niin se on ihmiskunnalla. Ihmiskunnalla on myös kosminen tehtävä huolehtia siitä, että elämä kukoistaa planeetallamme myös kaukana tulevaisuudessa. Emme voi olettaa, että jonkun vieraan planeetan sivilisaatio huolehtisi siitä, että galaksissamme kukoistaa myös tulevaisuudessa kallisarvoinen elävä planeetta eli Maapallo. Uusista eksoplaneetoista huolimatta meillä ei ole muuta kotia.Tavallaan maailmankaikkeus on tarjonnut meille ihmiskuntana kultalautasella kaikki hyvän elämän eväät ja edellytykset mutta siitä huolimatta olemme tyrimässä mahdollisuutemme. Tavallaan petämme myös maailmankaikkeuden jos raiskaamme planeettamme ja jos sodimme toisiamme vastaan. Ja luonnollisesti petämme myös lapsemme ja heidän lapsensa ja heidän syntymättömät lapsensa ja heidän lapsensa... Mutta onneksi kuulumme viisaan ihmisen lajiin "homo sapiens" :) Nyt kun viisas ihminen tietää mikä yhdistää kaikki ihmiset toisiinsa ja mikä yhdistää meidät elävään luontoon ja maailmankaikkeuteen hän toimii viisaasti. Tulevaisuus näyttääkin yhtäkkiä - ei ehkä ruusuiselta - mutta valoisalta ainakin :) Mukavaa viikonloppua cityläisille :)

Welcome to new reality! Nämä tähän asti löydetyt 919 uutta maailmaa - http://eyes.jpl.nasa.gov/exoplanets - vyöryvät Maapallon valtioiden ja ihmiskunnan asialistalle pikku hiljaa ja ehkäpä ihmisten elämään laajassakin mitassa ajan kuluessa. Vain niiden etäisyys tekee niistä jotenkin epätodellisia mutta kuitenkin ne ovat siellä. Niiden joukossa on suurella todennäköisyydellä eläviä planeettoja ja mahdollisesti jopa vieraita sivilisaatioita. Ja nämä ovat vasta alkua kuten monet tietävät. Viime vuosikymmeninä ihmiskuntaa on ikään kuin henkisesti kypsytelty ajatukseen uusista maailmoista ja vieraista sivilisaatioista. Taitaa ihmiskunnan lapsuuden loppu lähestyä. Onkohan oma aurinkokuntamme jonkun vieraan sivilisaation luupissa kuten nämä aurinkokunnat ovat Maapallon sivilisaation luupissa...

Huomaatko kuinka maailmamme pohjoinen pallonpuolisko kääntyy hitaasti poispäin tähdestämme. Yhä vähemmmän ja vähemmän auringonvaloa ja säteilyä kohdistuu tänne meille planeettamme pohjoisosiin. Pimeys hiipii luoksemme ja sateet ja räntä roiskivat kasvoihimme ja kastelevat kenkämme. Luonto vetäytyy suojaan edessä olevalta kylmyydeltä. Kosminen tapahtuma joka totaalisesti vaikuttaa elämäämme. Olemme oikeasti tähtien lapsia mutta miksi ihmiset eivät tiedä sitä?

Monet tähtien lapsista eivät koskaan katso ylös avaruuteen tai aineen sisään. Elämme elämämme tietämättä missä elimme - saamme tietää, että olemme yhden kunnan tai kaupungin asukkaita, yhden valtion kansalaisia ja tässä tapauksessa myös EU:n ja kuulumme ihmiskuntaan ja asumme Maapallolla, jonka liike aiheuttaa sen että menemme huomenna ostamaan uudesta kauppakeskuksesta talvitakin kosmista kylmyyttä taltuttamaan. Siinä sivussa monet meistä uskovat monenlaisia asioita - itsestä, toisesta ihmisestä, luonnosta, elämästä, taloudesta, maailmankaikkeudesta... Vain pieni siivu todellisuudesta tavoittaa meidät jokapäiväisessä mediassa ja osittain siltä pohjalta astumme ihmisen yhteiskunnallisen todellisuuden hetteikköön.

Kuinka merkittävä asia on 919 uuden maailman löytyminen. Amerikan mantereen löytyminen kieltämättä vaikutti aika moneen asiaan - se on kai lähin vertauskohta. Onko uusilla maailmoilla mitään merkitystä tälle ihmisten maailmalle. En ole havainnut yhdenkään poliitikon, päättäjän, vaikuttajan, sivulauseessakaan mainitsevan uusia maailmoja. Ja kyse on sentään maailmanhistorian suurimpiin kuuluvista asioista. Onko kukaan edes kiinnostunut niistä vai halutaanko, että ihmiset elävät edelleen pimeällä keskiajalla. Pitäisikö uusien maailmojen vaikuttaa johonkin jotenkin ihmisten yhteisessä elämässä yhteisessä avaruusaluksessa. Elämmekö todella laput silmillä umpiossa. Koko todellisuus on muuttunut parissa vuosikymmenessä mutta elämme edelleen keskiaikaisella pannukakulla. Kun ihmiskunta kävi planeetanlaajuisia sotiaan ja aloitti planeettansa luonnon tuhoamisen ihmiskunta ei tiennyt mitään muista maailmoista - todellisuudesta tietämättömiä Maapallon asukkaita yhdessä galaksimme kierteishaaroista. Nyt tiedämme, että kosmisessa naapurustossa on havaittu tämän päivän tarkan luvun mukaan 919 uutta maailmaa ja galaksissamme on maailmoja miljoonittain. Päivä päivältä maailmojen listaan lisätään uusia planeettoja ja jossain vaiheessa löydämme varmuudella Maapallon sisaren. Miksi tämä ei ole tärkeä asia, miksi emme voi lukea uusista maailmoista aamun lehdestä etusivulta. Miksi joku haluaa elää keskiajalla - sen mukainen näyttää olevan monen ihmisen jokapäiväinen todellisuuskin. Ja millainen se on? Ei teknologia ja tiede ole vienyt meitä pois pimeältä keskiajalta. Maapallolla on atomiaikanakin miljoonia orjia kuten olemme saaneet lukea viime päivinä. Nämä ihmiset ovat tähtien lapsia - tähtien tuhkasta syntyneitä 3,6 miljardia vuotta vanhan elämänmuodon edustajia ja Maapallo on heidän kotinsa.

Myös uusissa maailmoissa saattaa elää tähtien lapsia - hekin ovat syntyneet tähtien tuhkasta ja hekin edustavat ikivanhaa elämänmuotoa. Jollain planeetalla saatetaan kertoa tarinaa ihmiskunnasta, joka kamppaili Maapallollaan planetaaristen lastentautien kourissa ymmärtämättä omaa kosmista tarinaansa, asemaansa ja ainutlaatuisuuttaan. Livenä seurataan (maybe the biggest brother) loppuuko tarina vai saavatko tämän vieraan planeetan tähtilapset kumppanikseen kosmiseen kypsyyteen kasvaneen Maapallon ihmiskunnan...

Ketkä tai mitkä tekevät työt tulevaisuudessa - jos ihmiset eivät tee niitä niin kuka sitten ja mitä ihmiset tekevät, jos he eivät tee töitä. Kehitys kehittyy ja robotit ja automaatio syrjäyttävät ihmiset jo monilla aloilla. Uusia innovaatioita pukkaa jatkuvasti tietoisuuteemme kuten laukkaava WildCat robottiotus ja uber-taksijärjestelmä, joka ehkä hyödyntää tulevaisuudessa robottien valmistamia robottiautoja. Ihmiskunnan terävät aivot kehittelevät älykkäitä robotteja ja miljardeja investoidaan tähän työhön. Älykkäät androidit kävelevät ennen pitkää kaduillamme ja hoitavat monia nykyihmisten hommia. Kapitalistinen luonnonvalinta näyttää johtavan kohti maailmaa, jossa robotit tekevät monet entiset palkkatyöt ja jossa ihmiset voisivat korjata hedelmät ja keskittyä enemmän itseään kiinnostaviin muihin elämänsä arvokkaisiin asioihin. Kummallinen paradoksi saattaa häämöttää jossain tulevaisuudessa. Robotit ja androidit tekevät valtaosan töistä ja ihmiset vapautuvat...Periaatteessa yhä vähemmällä työllä ja robottien avustuksella saadaan hommat hoidettua. Jos uusia työpaikkoja ei suurissa määrin synny kun automaatio ja robotiikka etenevät kaikessa tuotannossa niin mistä se elanto on peräisin jos ei palkkatyöstä. Siinäpä onkin tulevaisuuden päättäjille pähkinä pohdittavaksi. Joo - voidaan sanoa, että palvelutehtävät lisääntyvät mutta ruokakaupoissakaan ei kohta tarvita enää kassoja kun asiakas saa itse vilauttaa tavaransa lukijassa.

Mutta meidän ajassamme kuullaan, että työuria (minkä työn) tulisi pidentää koskapa uskotaan ihmisen eliajanodotteen pitenevän tulevaisuudessa eikä raha riitä satavuotiaiksi elävien ihmisten eläkkeiden maksuun. Samaan aikaan (eilen) saamme lukea lehdestä, että lapset kärsivät aikuisten sairauksista ja ovat sairaampia kuin 70-luvulla. Lapsilta on löydetty jopa sepelvaltimotaudin ensioireita. Miten tämä sopii elinajanodotteen kasvuun tai entäpä miten sopii elinajanodotteen kasvuun kemikaalien ja myrkkyjen saastuttama ruoka ja ravintoketjut, joiden huipulla on ihminen. Millaisessa maailmassa tänään syntyvä ihmislapsi elää sairasta vanhuuttaan satavuotiaana...

Ai niin - se ässä eli rakas Mars-kortti käännetään vielä. Sinnehän tarvitaan tulevaisuudessa porukkaa rakentamaan uutta maailmaa :) Vievätkö androidit ja robotit nekin hommat. Ehkäpä uudesta Mars-näyttelystä löytyy vinkkejä mitä sinne suunnitellaan ja miltä tulevaisuutemme näyttää uusissa maailmoissa...Rentouttavaa perjantai-iltaa cityläisille :)

Erään eksistentialistisen tulkinnan mukaan elämän perimmäinen tarkoitus on luoda mieli maailmankaikkeuteen ja sen korkein ilmentymä on rakkaus. Tämä voi olla eksistentialistista naivismia mutta loogisesti ajateltuna rakkaus on ainoa voima, jonka tarkoituksena on säilyttää ja helliä elämää. Viha ja kyynisyys sen sijaan voivat pahimmillaan tuhota elämää ja vaarantaa sen olemassaolon. Rakkauden syntyminen darwinistiseen evoluution maailmaan ja tälle planeetalle on varsin merkittävä kosminen tapahtuma. Rakkaus on ollut eloonjäämistaistelussa niin merkittävä tekijä, että siitä tuli erottamaton osa elämän ja ihmisen tarinaa. Rakkautta ei voi valmistaa tai tuottaa mutta näköjään se voi syntyä elottomasta aineesta monimutkaisten atomaaristen, kemiallisten ja biologisten prosessien tuloksena.

Kuka ihminen puhuu julkisuudessa rakkaudesta? Mitä funktioita rakkaus täyttää yhteiskunnassa? Kun se on ihmisille tärkeää niin miksi esimerkiksi uutisissa ei puhuta rakkaudesta. Kerrotaan vihasta. sodasta, tappamisesta, katastrofeista, BKT:n ja talouden noususta ja laskusta, lamasta. Kieltämättä maailma on tällainen mutta rakkausuutisia ei juuri näe. Onko rakkaudesta vaikea puhua. Enkä tarkoita nyt julkkisten suhteita tai vastaavia. Onko naivismia kertoa uutisissa, että jossain päin maailmaa asuu onnellinen kansa, jonka kansalaiset rakastavat toisiaan. Siellä ihmisiä ei riistetä eikä ihmisten itsetunto ole peräisin toisten ihmisten alistamisesta. Harva ihminen torjuu rakkauden. Se parantaa maailmaa ja tuo ihmiselle hyvän mielen ja olon, vaikka jotkut näyttävät saavan sen tavarasta. Kieltämättä tavaroitakin tarvitaan mutta rakkaus vahvistaa ihmistä elämän pyörteissä. Kun ihminen kulkee maailmalla tai arjessa kotikulmillaan hän saattaa aistia ja vaistota missä rakkautta on ja missä sitä ei ole. On kokonaisia historiallisia aikakausia, jolloin rakkautta oli maailmassa hyvin vähän.Voidaanko maailmanhistoriasta päätellä milloin ja missä rakkautta on ollut runsaasti. Rakkaus korreloi usein onnellisuuden ja onnen kanssa. Mitä kaikkea rakkaus voi selittää tässä todellisuudessamme ja mitä kaikkea puolestaan viha selittää tässä todellisuudessamme. Vihalla ei voi olla mitään hedelmiä, koska hedelmä syntyy rakkaudesta. Kun luonto on täynnä hedelmiä niin onko se myös täynnä rakkautta... No - sitä voi sitten miettiä mitä se semmoinen rakkaus voisi olla. More love, more peace, more sustainability :)

Huomasin valtamediassa männä viikolla kaksi isoa planetaarista uutista: Marsin pinnalta on löydetty vettä ja Maapallo kuumenee ja merenpinta nousee uhkaavasti ilmastonmuutoksen seurauksena. Toinen planeetoista elää ja toinen on ollut aika kuolleen tuntuinen tähän asti (!?). Mutta nyt kun Marsin pinnalta on löytynyt vettä miehitetty Mars-lento ja Marsin kolonisaatio saattaapi nostattaa arvaamatonta innostusta ja jopa poliittista pohdintaa ihmisen tulevaisuudesta Marsissa. Siinäpä on hyvä eräänlainen koelaboratorio ihmiskunnalle monessakin mielessä. Kuten nyt vaikkapa miten Marsin asiat järjestetään. YK-sopimuksen mukaan taivaankappaleet ovat ihmiskunnan yhteistä omaisuutta (toisaalta emme tiedä omistaako joku muu ne jo...). Kun sinne Marsiin rupeaa lappaamaan porukkaa jenkeistä, venäjältä, kiinasta, intiasta ja ehkäpä eu:stakin niin pitää varmaan sopia kuinka neitseellistä Marsia hallitaan. Perustetaanko Marsiin lukuisia uusia valtioita tai vastaavia vaiko ehkäpä yksi valtio tai jokin hallintoalue. Ehkäpä tulevat marsilaiset ovat Marsin kansalaisia. Marsin rakentaminen aloitettaisiin nollasta vaikeissa olosuhteissa eikä Mars välttämättä sairastu samoihin sivilisaation lastentauteihin kuten omien elinehtojen hidas tuhoaminen Maapallolla. Mars on paras "Varamaapallo" tällä hetkellä eikä sekään ole kovin houkutteleva paikka...Lähin tähti, jolla on lupaavia planeettoja on se tunnettu Tau Ceti mutta matka sinne on toivottoman pitkä...Marsin kolonisaatio on vielä aika etäinen visio mutta tuli vaan mieleen...kun ihmiskunta lämmittää ilmakehäänsä planeetallaan ja seuraukset alkavat näkyä...Helpompaa olisi puhaltaa yhteiseen hiileen Maapallolla ja panna homma kondikseen :) Reipasta sunnuntaita!