Uutisten rakennemuutos

Uutisten perinteinen tarkoitus on tarjota asiallista informaatiota laajalle yleisölle. Suurin osa yleisöstä uskoo, että uutiset, lehdistö ja media kertovat puhtaan totuuden yleisölleen eikä viestin poliittista kantaaottavuutta tai manipulaatiota osata edes kyseenalaistaa. Jos uutiset raportoivat jostakin, se on auttamattomasti oltava totta. Näin ollen jo pelkkä maininta, kuva tai uutisintro kiintiöpakolaisista, globaalista yhteisöstä tai eurooppalaisesta liittovaltiosta saa joidenkin karvat nousemaan pystyyn.

Yleisön joukosta löytyy kuitenkin median kovia kriitikoita, jotka uskovat, että median sisällön tarkoitus on kontrolloida lukijoita, kuuntelijoita ja katselijoita sekä saada heidät uskomaan tiettyihin asioihin, käyttäytymään tietyllä tavalla sekä hyväksymään tietyt poliittiset päätöksenteot. Anette Kuhn (1985) kuvaakin sopivasti, että pelkästä kuvasta ei käy ilmi viestin sisältö kokonaisuudessaan. Merkitykset ovat aina kytköksissä esimerkiksi uutisen etsittämistapaan, katsojiin, sekä sosiaalisiin muodostelmiin. Näin ollen onkin mielenkiintoista tarkastella, voiko uutisten sisältöä käsitellä objektiivisena tiedonlähteenä vai onko uutisten sisältö sekä kokonaisuus rakennettu vaikuttamaan esimerkiksi katsojien käyttäytymiseen ja mielipiteisiin.

Luonnon katastrofin, terrori-iskun tai kriisien sattuessa informaatio on saatettu yleisön tietoisuuteen. Hyviä esimerkkejä kyseisistä tapahtumista on esimerkiksi Hurrikaani Katriina New Orleansissa, 9/11 New Yorkissa tai vaikkapa pommi-iskut Bostonin maratonilla. Kaikki edellä mainitut ennalta arvaamattomat tapaukset saavuttivat uskomattoman paljon huomiota maailmanlaajuisesti. Näille kolmelle tapaukselle on kuitenkin yhteistä se, että ne kaikki ovat sattuneet länsimaissa ja näin ollen tapaukset saavuttivat äärimmäisen paljon huomiota globaalissa mediassa. Länsimaalaiset reagoivat kyseisiin tapahtumiin raskaasti niin henkisesti kuin fyysisestikin vaikka maantieteellinen välimatka kyseisiin tapauksiin oli huomattava. Uutiset herättivät tuntevat tunteita yleisön keskuudessa saaden yleisön tuntemaan empatiaa uhreja kohtaan kun taas viha ja negatiiviset tunteen kohdistettiin mahdollisiin tekijöihin.

Näiden uutisten rakennetta ja sisältöä värittivät henkilöhaastattelut, itkevät omaiset, ammattimainen kamerankäyttö sekä lukuisat analyysit, jotka auttamattomasti tukivat uhrien ja länsimaiden viattomuutta. Iskujen syitä, vajaavaisuuksia turvajärjestelyissä tahi mahdollisia virheitä jälkitoimissa ei nähty tarpeelliseksi uutisoida laajemmalle yleisölle. Kyseessä olevissa tapauksissa viestin tärkein merkitys oli informoida ja manipuloida yleisöä länsimaiden viattomuudesta sekä niiden toisten pahuudesta.

Reaktiot, sitoutuminen ja tunteet ovat täysin erilaisia silloin kun vastaavanlaisia ennalta odottamattomia tapaturmia, kärsimystä tai sotia uutisoidaan kauemmista maista, esimerkeiksi Lähi-idästä tai vaikkapa Afrikasta. Näiden alueiden maat, kansalaiset sekä kulttuurit ovat yleensä nähty erilaisina kuin mitä me itse olemme, jonka vuoksi uutisten luonne on sensaatiomainen, stereotyyppinen tai jopa manipuloiva. Uutiset ovat rakentuneet esimerkiksi matkapuhelimella kuvatun materiaalin varaan luoden mahdollisimman sensaatiomaisen kuvan maiden levottomasta luonteesta. Toisinaan myös uutisen faktat voivat olla vajavaisia, valikoituja tai keskitetty käsittelemään vain tiettyä epäoleellista aihepiiriä.

Tapa rakentaa uutiset niin, että ne vaikuttavat laajemman yleisön kykyyn tulkita viestin sisältöä tai ottaa osaa tapahtumiin ei välttämättä ole aina ennustettavissa tai välitön paha. Kun kyse on tulenaroista maista, kulttuureista tai kansoista, tulisi uutisten tehdä muutakin, kuin vain välittää välttämättömät faktat. Uutiset objektiivisena todellisuutena tulisi rakentaa, selittää sekä kehittää laajempi ymmärrys kyseisistä tapahtumista, jotta yleisö voisi ymmärtää eri kulttuureita, rakentaa asiallisia tunteellisia kytköksiä ja ottaa osaa tapahtumiin aivan kuten yleisö reagoi uutisiin länsimaista uutisoitaessa.

Jos ja kun uutiset vaikuttavat yleisön ymmärrykseen maailmasta sekä kaukaisista kanssaeläjistä, voivat uutiset tarjota yleisölle hyvän moraalisen keinon kehittää kosmopoliittista ajattelukykyä, lisätä heidän kykyään identifioitua kärsiviin sekä kehittää kykyä havainnoida samanlaisuutta heistä, jotka on aiemmin nähty erilaisena tai jopa uhkana. Uutisten rakennetta tulisi muuttaa myös niin, että uutisten sisältö ja rakenne tulisi olla kytköksissä syihin eikä vain pintapuoliseen sensaatiohakuiseen ja manipuloivaan faktaan.