Olemme vedenjakajalla. Talvivaara ilmoitti tänään hakeutumisestaan yrityssaneraukseen. Syvään kuoppaan langennut nikkelintuottaja tarvitsee kipeästi riihikuivaa selviytyäkseen vielä pahemmasta vaihtoehdosta: konkurssista.
Talvivaara työllistää suoraan Kainuussa toistatuhatta ihmistä ja Pekka Perän mukaan välillisesti viisituhatta. Talvivaaran konkurssi koskettaa viiveellä tuhansia kotitalouksia, koska vaikutusalueeseen kuuluvat urakoitsijoiden lisäksi myös Kajaanin ja Sotkamon palvelualan yritykset.
Lähteekö leivän isä (Kajaani Oy) toistamiseen Kainuusta ja tilalle on kehitettävä jotain aivan uutta?
Kaukana ei tuokaan skenario ole, mutta oma ennustukseni on, että Talvivaarasta puhutaan näillä leveysasteila Katinkullan esimerkin valossa vielä 2020.
Kirjoitettaessa soi Nälkämaan laulu
5 kommenttia
hikkaj
16.11.2013 07:25
Hegu
Lonkana tässä saattelen teitä yhteiseen keskustelupöytään: http://www.city.fi/blogit/2650/talvivaara+terve+mies+joutui+teho-osastolle/125095.
Jään mielenkiinnolla seuraamaan debattianne.
(ystävyydellä: huom, otsikkosi kirj.virh)
Vastaa kommenttiin
Helge Keitel
17.11.2013 18:31
Vastasin Juhan Piksu-kirjoitukseen all näkyvin sanoin. Laitan sen tänne syötiksi kommentattoreille ja itselle, jos innostun käsittelemään teemaa myöhemmin.
Myönteistä hankkeessa on, että nikkeliä on maaperässä ennakoituakin enemmän. Pekka Perä onnistui 2000-luvun alussa puhumaan start-upilleen mahtavan rahoituspotin. Talvivaaran osakkeita myytiin Lontoossa esimerkillisesti. Hanke siirtyi nopeassa tahdissa pilotista (peltihalli) jättimittakaavaan (pilvenpiirtäjä).
Suunnittelussa tehtiin virheitä, perustustyöt valmisteltiin huonosti, vesien kanssa lotraamisesta ei ollut kokemusta
Alkuvaiheen myönteisyys hanketta kohtaan sumensi johdon ja omistajien arvostelukykyä
Vuonna 2010 yrits ylsi positiiviseen tulokseen ja piensijoittajat lähtivät mukaan kultaryntäykseen
Hankkeen poliittinen tuki vahvistui (Pekkarinen, Lehtovaara, kepu, kok, demarit, PS), vihreitten ininästä ei välitetty
Sen jälkeen on ollut alamäkeä: vuodot, kuolleet linnut kipsisakka-altaassa, vesitase, työntekijän kuolema, patojen murtuminen
Vesitaseongelman jälkeen havahduttiin myös prosessin toimimattomuuteen; saanto kaukana tavoitteesta
Ympäristöväki argumentoi ensin tunteisiin vedoten, mutta analyysit ovat muuttuneet tieteellisemmiksi ja tarkemmiksi
Talvivaaran johto sai kevään 2013 "Maan annilla" piensijoittajat liikkeelle
Institutionaaliset sijoittajat ottivat kohta sen jälkeen etäisyyttä
Prosessi- ja vesitaseongelmat nielivät rahaa, Talvivaara maksoi ison lainan, marraskussa 2013 kassa kuivui minimiin
Nikkelin hinta on laskenut ja nousun ennustajia ei ole näkynyt julkisuudessa: varastot täynnä ja kaikki maailman nikkelintuottajat syövät kuormasta (negatiivinen kassavirta)
Talvivaara on pieni, ylivelkaantunut, kansallinen kaivosyhtiö, konsernissa ei ole muita tukijalkoja
Yrityssaneerauksella velkakuormaa vähennetään, mutta prosessiongelmat eivät katoa pienellä rahalla
40 miljoonan "velkasaneerauksella" ei pitkälle pötkitä; arviosta puuttuu yksi nolla
Talvivaaran vesien puhdistamiseen olisi pitänyt panostaa noin 200 miljoonaa euora, parin vuoden heikon hintatason kestäminen nielee parisataa miljoonaa (tappiot 10 miljoonaa kuukaudessa), vesitaseen, velvoitteiden yms hoitamiseen menee sievoinen summa rahaa
500 - 700 miljoonan lisärahoitus on minun arvaus
Mistä valtio nappaa nuo rahat, ketkä ottavat harteilleen poliittisen (epäonnistumisen) riskin?
Norilsk Nickel ilmoitti varhaisessa vaiheessa haluttomuudestaan lisätä investointeja Suomeen
Joku kaivosjätti saattaa innostua, kun tasetta on putsattu isolla vesurilla
Vastaa kommenttiin
Helge Keitel
18.11.2013 15:01
Rahoituksen professori Puttonen arvioi tänään radiossa, että Talviaaran konkurssi on yrityssaneerausta todennäköisempi.
Metalliliitto kannattaa toiminnan jatkamista.
Ympäristötieteen asiantuntijat ennustavat, että jälkihoito maksaa satoja miljoonia euroja. Vaikka prosessi pysäytetään, on vesitaseen hallintaan pakko panostaa aktiivisesti kymmeniksi vuosiksi eteenpäin.
Talvivaaraa ei voi verrata Lievestuoreen lietealtaaseen, jonka vaikutukset näkyvät vielä tänään. Kaivoksen mittasuhteet ovat paljon laajemmat.
Primääri- ja sekundäärikasojen peittäminen tarkoittaa noin 5 miljoonan neliömetrin maisemointia. 32 miljoonaa ei riitä alkuunkaan.
Vesien puhdistamiseen on pakko panostaa. Jostain kuulin, että investointi olisi 200 miljoonaa euroa.
Ympäristöasiat kaatuvat valtion syliin.
Vastaa kommenttiin
Helge Keitel
18.11.2013 16:26
Helge V. Keitel Kaivannaisteollisuutta hallitsevat maailmanluokan suuryritykset, joilla on useita tukijalkoja. Talvivaara on luonteeltaan innovatiivinen startup, joka on korviaan myöden veloissa, prosessiongelmia, vesitasevaikeuksia ja raskaasti negatiivinen kassavirta. Maineeltaan se on sujahtanut Ö-mappiin. Luottamuspääoma on kutistunut minimiin.
Ilman"ulkopuolista apua" kohtalona on konkurssi. Sen jälkeen valtion vastuulle kaatuu satojen miljoonien puhdistus- ja vesiongelman puhdistusvastuu. Ihmeitä, enkeleitä (bisnes), pankkiireita ja muita vipuvoiman käyttäjiä tarvitaan. Rahoituksen professori Puttonen ennakoi konkurssia...
Talvivaara ei kykene yksin ja itsenäisesti päättämään tulevaisuudestaan.
Product, Price, Promotion, Place, Politics, Process -yhtälössä Talvivaara on heikoilla joka vaiheessa.
Ilmeisesti Pekka vaihdetaan ja muutama hallitusherra, mutta se on pieni riesa kokonaisuudessa. Tätä nyt veivataan vuoden loppuun ja viime tingassa POLITIIKAN Pandoran lippaasta vetäistään jänis.
Ongelmien kuntoon saattamiseksi laitoin itse aikoinaan välietapiksi 2015. Nyt pidennän aikajanaa 2020. Lisärahan tarve on 400 - 1 000 miljoonaa euroa.
Onko Talvivaara liian iso ruumiiksi?
Vastaa kommenttiin
Anonyymi
5.12.2021 10:34
Täältä löydät pian seksiä, suhteita, Deittailua --> http://dating24.me
Vastaa kommenttiin