Helge Keitel

K2020 etenee, valmista materiaalia on sata sivua ja olen löytänyt oman krohisevan ääneni.

Osaallistuin 30.5.2016 Kajaanissa Barentsin aluetta ja Pohjoista ulottuvuutta syleilevään seminaariin. Vetonauloina olivat liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner ja ex-pääministeri ja konsultti Paavo Lipponen.

Kansainväliseen seminaariin osallistui väkeä Japanista Norjaan asti. Ministeri Berner esitelmöi sujuvalla englanninkielellä. Hän puhui modernisti ja uusista asioista.

Paavo Lipposen punainen lanka tuntui selvältä, mutta ei hänestä ole kansanjoukkojen villitsijäksi. Lipponen on menneen ajan reaalipoliitikko, Berner on Suomelle yhtä moderni kuin Alexander Göraninpoika Stubb; molemmista moni entiseen nojaava haluaa päästä eroon.

Rovaniemeläisprofessori puhui matkailusta viisaasti ja maanläheisesti. Samalla tulen sanoneeksi, että poliitikot eivät puheissaan suuremmin arjesta piittaa. Heidän ajatuksensa liikkuvat kansakuntien ohuissa yläpilvissä.

Japanin suurlähetystön edustajalla oli vahva historiallinen ja globaalitaloudellinen ote esityksessään. Venäjän osuus kuulosti liturgiselta ja homeiselta, mutta politiikka vääristää usein ihmisten ajattelua. Sen tunnistaa, kun puhuja on kauko-ohjauksessa. Ehkä persoonallinen ote ja vapaus eivät ole nyky-Venäjän dramaturgisia vahavuuksia?

Kainuun Liitto tarjosi lepertelyn päätteeksi kahvia ja pullaa. Minulle jäi käteen muutama esite ja ajatus rapautuvasta alueiden Euroopasta.

Paavo Lipponen korosti puheessaan Norjan ja Ruotsin markkinoita: Norja investoi on- ja off-shore projekteihin noin miljardin kuukaudessa. Pohjois-Ruotsissa Gällivaaran kaivoskylän siirtäminen laajentuvan kaivoksen alta on 5 miljardin kokoinen hanke.

Pakko-Ruotsin osaajille on yhä Pohjois-Suomessa kysyntää.

Kansakunnan rakentajien kannattaa vilkuilla vasemmalle ja oikealle, katsoa taakse ja tuijottaa visusti eteenpäin. Kukaan ei tule meitä auttamaan tai surkeuden suosta nostamaan. Suomen kansantalous on niin pieni ja näkemätön, että ainoa lohtu tulee omien toimien kautta.

Emme voi luottaa toisten apuun tai hyväntahtoisuuteen, omilla jaloilla on seistävä ja omat ongelmat ratkaistava. Meillä on edelleen lukuisia mahdollisuuksia, mutta voimavaroja on syytä tuhlata harkiten.

Suomi rypee syvimmässä lamassa sitten 1930-luvun. Nokian elinkaari katkesi. Metsäteollisuus kadotti otteensa markkinoista. Venäjä, Venäjä, Venäjä jätti matkailubisnekset oman onnensa nojaan. Biotaloudesta puhutaan, mutta vielä on pitkä matka nousuun.

Sotkamo eli matkailusta. Toimiala menestyi kohtuullisesti parikymmentä vuotta, mutta etenkin venäläiset reissumiehet ja -naiset ovat jättäneet meidät raapustamaan uusia Grand Planeja ja strategisia suunnitelmia.

Tuotamme edelleen suuria suunnitelmia ja haaveilemme merkittävistä investoinneista. Talvivaaraa ei enää ole, tilalle tuli valtion omistama TerraFame, jolla on kaksi vuotta muuttua katastrofista kannattavaksi bisnekseksi. Miten kauan paikalliset vihaiset linnut kiinnostavat satunnaisia kulkijoita?

Kainuun ainut merkittävä kasvuala lienee maahanmuutto. Ehkä muitakin on, mutta tietoisuus niistä ei ole kantautunut korviini.

Ehkä Suomi elää tulevaisuudessakin metsässä, jos vain uuden teollisen identiteetin etstintä osuu oikeisiin heikkoihin signaaleihin.

Poliittinen ilmastonmuutos iskee voimalla Eurooppaan ja Suomeen. Rajan takaisia tunnelmia en osaa tulkita.

Suomen ongelmaksi nousee jälleen Venäjä, Venäjä, Venäjä, jonne ei ole kovin pitkää matkaa kuvan osoittamasta vastarannasta.

Venäläiset asioivat edelleen Sotkamossa, mutta palveluja ostetaan aikaisempaa tiukemmalla budjetilla.

Matkailu- ja palveluyritysten ahdingosta on tarjolla tarkastamatonta urbaanilegendaa, mutta vielä tällä ollaan pystyssä ja palvellaan matkailijoita idästä ja lännestä.

"Asioista perillä olevia tahoja" en ole ehtinyt jututtaa lomakauden ja päättyvän intiaanikesän jälkeen. Heikkoja signaaleja talouden heikkenemisestä on jo nähtävissä.

Ostin tänään norjalaista lohta 4,90 euroa kilo ja se on halvempaa kuin sikanauta tai maksalaatikko.

Näen merkkejä kaupan rakennemuutoksesta myös siinä, että herrojen ja arvon rouvien Stockmann ei tee tulosta. Venäläisten ostosmatkailjoiden säästäväisempi elämäntyyli heijastuu reaaliajassa kassakoneille, joiden kilinän vaimeneminen vetää johtajien naamat vakaviksi.

Presidentti Sauli Niinistö ottaa riskin, matkustaa Sotshiin keskustelemaan Vladimir Putinin kanssa, mutta lupaa viisaasti, ettei halua harteilleen rauhanneuvottelijan manttelia.

Vuoropuhelua venäläisten kanssa pitää jatkaa, vaikka ongelmat Ukrainassa kaiketi tulevat jatkumaan vuosia.

Suomesta ja EU:sta ei ole Ukrainan pelastajiksi ja maailmanpoliisina parikymmentä vuotta keikaroinnut USA ei sekään uskalla demonstroida liipasinherkkyyttä.

Puhumalla nämä tarjolla olevat kriisit eivät ratkea, mutta muitakaan keinoja ei ole tarjolla. Nallipyssyporukatkin ovat "kusi sukassa" ja kenenkään mieleen ei onneksi tunnu nousevan ajatus siitä, että "rautaa rajalle" johtaisi nopeammin kriisin ratkaisemiseen. Valio on pieni uhraus meille. Finnair ilmeisesti välttää pahimman uhkakuvan toteutumisen.

Nöyryytetty Venäjä kopioi 1930-luvun Saksaa ja jokainen, jolla on edes hitunen järkeä päässä tajuaa, ettei nyt kannata tavoitella "suurta ratkaisua",

Kunniallinen perääntyminen säästää osapuolten euroja, ruplia, verta, dollareita... kasvojen menettämisen takia ei kannata maksaa liian isoa hintaa.

REALPOLITIK kunniaan. EU kaivoi Ukrainassa verta nenästä ja onnistui... sekin. Venäjä järjestelee nyt takapihaansa haluamaansa kuntoon ja diplomaattimme joutuvat myöntämään, ettei Ukrainan asia ole meidän, jos tilanne ajautuu ääritilanteeseen.

Ukrainan ilmatilassa ammuttiin malesialaista matkustajakonetta ohjuksella, 285 henkilöä maksoi poliittisesta kriisinhallinnasta hengellään. Hollannissa on maansuru.

Tässä vaiheessa ei ole tietoa ohjuksen ampujasta. Tutkimus on käynnistynyt, mutta saadaanko asia aukottomasti selvitetyksi? Turmassa kuoli myös maailman johtavia AIDS-tutkijoita.

MICROSOFT maksoi Nokian mobiiliosiosta 5 miljardia ja toteuttaa nyt rankkaa saneerausta, joka jäi Nokian valta-aikana tekemättä.

Suomalaiset ovat närkästyneitä. Microsoftista maalataan synkkiä kuvia petturina, joka ryösti meiltä konkurssikypsän toimialan ja yt ict-jätin saneeraus iskee meitsien teknologiapyhättöihin.

Oulun tehtäväki jäi peruspuhelinten kehittäminen. Niille ei enää ole kysyntää, joten MS päätös toimintojen lopettamisesta on looginen. Kyllä se nähtiin ja arvattiin paljon aikaisemmin.

Poliitikot oivalsivat nopeasti, että irtisanomisista saa potkua eduskuntavaalikampanjaan. Sipilä näki heti, että nyt on vapaana väkeä terveydenhoitojärjestelmän rakentamiseen. Kuka ne kerää ja kuka rahoittaa tilkkutäkin paikkaamisen?

VM Rinteen mielestä MS on petturi. Tuleeko Ouluun vai Kajaaniin Microsoftin pilvipalvelukeskustakaan?

Israel jatkaa maahyökkäystään Gazaan. Hamasin tunnelit poljetaan tuusan nuuskaksi. Epäoivoselta näyttää arjen hallinta lähi-idässäkin.

Rauhaa ei ole tullut Syyriaan, ei Afganistaniiin, ei Irakiin. Rauhaan pakottamisesta ei nyt puhetta.

Politiikan kesälomat ovat loppuneet. Transtech ei saa komponentteja Venäjältä ja toistasataa junavaunujen rakentajaa lomautetaan.

Eikä tässä vielä kaikki.

Huomenna on uudet uutiset ja tuskinpa siellä kerrotaan, että vienti vetää, työllisyys paranee, palveluyritykset palkkaavat lisää väkeä ja kauppatasemme muuttuu kohta positiiviseksi...

Meidän on pakko tottua huonoihin uutisiin.