Pandemia-uutisointi hellitti hetkeksi, mutta Euroopassa tuodaan rautaa rajoille.
Mitä tästä ajasta pitäisi ajatella?
Paluuta entiseen ei tunnu tulevan. Joka ikinen päivä on rakennettava uutta normaalia raunioista, uhista, ahdistuksista, peloista ja. pommituksista huolimatta.
Mielikuvitus ei yltänyt ennkoimaan tällaista maailmaa muutama kuukausi takaperin.
Nyt on tarjolla tosi-TV:tä youtubessa, jossa sotakonetetaat mainostavat tappokoneitaan kuin suositut matkailukohteet aikoinaan.
Nyt ei näe ruskettuneita auringonpalvojia hiekkarannoilla, mutta palanneita ruumiita moottoriteiden varsislla; romuksi ammuttuja tankkeja ja miehistönkuljetusautoja.
Aamukahvilla googlataan, miten ja milli mahdollisesti laajeenee.
Tiedä häntä? Suomessa matkailusta ja puurakentamisesta puhutaan aina kun ulkomaankauppa takkuilee tai kun kansalaisten toivotaan matkustavan enemmän kotimaassaan.
Sotkamo on matkailupitäjä, täällä rakennetaan niin sanottua kapasiteettia ja turisteja palvellaan meilellään. Muutama vuosi takaperin venäläisiä tuli paljon ja he käyttivät suruttomasti rahaa matkailupalveluihin.
Boikotista toivutaan hitaasti, mutta onneksi tilalle ovat tulleet kiinalaiset. Alibaba ilmoittaa aikeestaan tuoda 50 000 aasialaista Lappiin.
Kainuun numeroista ei ole tarkkaa lukua, mutta Vuokatin urheiluopisto solmi pitkäaikaisen valmennussopimuksen, joka tuo Sotkamoon talvilajien urheilijoita huippuvalmennukseen.
Kaivoksen ja matkailun välinen ristiriita näkyy entistä laimeampana paikallisissa medioissa. Ehkä toimialat ovat oppivat elämään sovussa ja rinnakkain toisistan välittämättä?
Otin tästä paikasta valokuvan. Vuohelan Herkku Oy:n tarkkaa sijaintia Hartolassa en muista, mutta kohde sopii työn alla olevaan kirjoitussarjaani.
SUOMALAINEN, GLUTEENITTOMIIN TUOTTEISIIN
ERIKOISTUNUT LEIPOMOYRITYS
- Suomen johtava gluteenittomien tuoretuotteiden valmistaja
- Toimitusjohtaja, yrittäjä Pirkko Hämäläinen
- Liikevaihto 6,4 milj. euroa (v. 2015)
- Työllistää noin 75 henkilöä
- Toimii valtakunnallisesti
- Toimitilat Hartolassa
- Osakeyhtiöksi vuonna 2011
Kesä meni, syksy tuli, auton ikkunat olivat aamulla jäässä, muuttolinnut ovat lähteneet. Kohta järvikin jäätyy. Tänä vuonna valmistauduimme syksyn tuloon paremmin kuin pitkään aikaan.
Tämän viimeisen kvartaalin "To-do-listalla" on edelleen välttämättömiä tehtäviä, mutta onneksi saimme suurimmat ongelmat purettua elokuussa..
Tänään asennutimme telkkarille uuden antennin ja tärkeimmät kanavat näkyvät vihdoinkin HD:nä. Talvirenkaiden vaihtoon varaan aikaa ensi viikolla.
Suomi rypee syvimmässä lamassa sitten 1930-luvun. Nokian elinkaari katkesi. Metsäteollisuus kadotti otteensa markkinoista. Venäjä, Venäjä, Venäjä jätti matkailubisnekset oman onnensa nojaan. Biotaloudesta puhutaan, mutta vielä on pitkä matka nousuun.
Sotkamo eli matkailusta. Toimiala menestyi kohtuullisesti parikymmentä vuotta, mutta etenkin venäläiset reissumiehet ja -naiset ovat jättäneet meidät raapustamaan uusia Grand Planeja ja strategisia suunnitelmia.
Tuotamme edelleen suuria suunnitelmia ja haaveilemme merkittävistä investoinneista. Talvivaaraa ei enää ole, tilalle tuli valtion omistama TerraFame, jolla on kaksi vuotta muuttua katastrofista kannattavaksi bisnekseksi. Miten kauan paikalliset vihaiset linnut kiinnostavat satunnaisia kulkijoita?
Kainuun ainut merkittävä kasvuala lienee maahanmuutto. Ehkä muitakin on, mutta tietoisuus niistä ei ole kantautunut korviini.
Ehkä Suomi elää tulevaisuudessakin metsässä, jos vain uuden teollisen identiteetin etstintä osuu oikeisiin heikkoihin signaaleihin.
Poliittinen ilmastonmuutos iskee voimalla Eurooppaan ja Suomeen. Rajan takaisia tunnelmia en osaa tulkita.
Suomen ongelmaksi nousee jälleen Venäjä, Venäjä, Venäjä, jonne ei ole kovin pitkää matkaa kuvan osoittamasta vastarannasta.
Venäläiset asioivat edelleen Sotkamossa, mutta palveluja ostetaan aikaisempaa tiukemmalla budjetilla.
Matkailu- ja palveluyritysten ahdingosta on tarjolla tarkastamatonta urbaanilegendaa, mutta vielä tällä ollaan pystyssä ja palvellaan matkailijoita idästä ja lännestä.
"Asioista perillä olevia tahoja" en ole ehtinyt jututtaa lomakauden ja päättyvän intiaanikesän jälkeen. Heikkoja signaaleja talouden heikkenemisestä on jo nähtävissä.
Ostin tänään norjalaista lohta 4,90 euroa kilo ja se on halvempaa kuin sikanauta tai maksalaatikko.
Näen merkkejä kaupan rakennemuutoksesta myös siinä, että herrojen ja arvon rouvien Stockmann ei tee tulosta. Venäläisten ostosmatkailjoiden säästäväisempi elämäntyyli heijastuu reaaliajassa kassakoneille, joiden kilinän vaimeneminen vetää johtajien naamat vakaviksi.
Presidentti Sauli Niinistö ottaa riskin, matkustaa Sotshiin keskustelemaan Vladimir Putinin kanssa, mutta lupaa viisaasti, ettei halua harteilleen rauhanneuvottelijan manttelia.
Vuoropuhelua venäläisten kanssa pitää jatkaa, vaikka ongelmat Ukrainassa kaiketi tulevat jatkumaan vuosia.
Suomesta ja EU:sta ei ole Ukrainan pelastajiksi ja maailmanpoliisina parikymmentä vuotta keikaroinnut USA ei sekään uskalla demonstroida liipasinherkkyyttä.
Puhumalla nämä tarjolla olevat kriisit eivät ratkea, mutta muitakaan keinoja ei ole tarjolla. Nallipyssyporukatkin ovat "kusi sukassa" ja kenenkään mieleen ei onneksi tunnu nousevan ajatus siitä, että "rautaa rajalle" johtaisi nopeammin kriisin ratkaisemiseen. Valio on pieni uhraus meille. Finnair ilmeisesti välttää pahimman uhkakuvan toteutumisen.
Nöyryytetty Venäjä kopioi 1930-luvun Saksaa ja jokainen, jolla on edes hitunen järkeä päässä tajuaa, ettei nyt kannata tavoitella "suurta ratkaisua",
Kunniallinen perääntyminen säästää osapuolten euroja, ruplia, verta, dollareita... kasvojen menettämisen takia ei kannata maksaa liian isoa hintaa.
REALPOLITIK kunniaan. EU kaivoi Ukrainassa verta nenästä ja onnistui... sekin. Venäjä järjestelee nyt takapihaansa haluamaansa kuntoon ja diplomaattimme joutuvat myöntämään, ettei Ukrainan asia ole meidän, jos tilanne ajautuu ääritilanteeseen.
Vietimme muutaman viikon näissä maisemissa. Pisan kaltevan tornin yhdistän suomalaiseen koulujärjestelmään.
Ajoimme autolla Bolognasta [Emila - Romagna] pieniä vuoristoteitä pitkin Toscanaan ja sieltä edelleen rannikolle. Asetuimme asumaan Pisan eteläpuolelle vuokraamaamme huoneistoon.
Portugali, Kreikka, Espanja ja Italia olivat talousvaikeuksiensa takia tiiviisti julkisuudessa tämän kevään talviolympialaisiin asti, kunnes Sotshin talviolympialaiset kaappasivat median Vladimir Putinin syliotteeseen.
Paraolympialaisten aikana tapetille nousi Krimin valtaus ja "itsenäistyminen". Vaalit pidettiin ja ei siinä kauan nokka tuhissut, kun venäläisten riviera muutettiin osaksi äiti-Venäjää. Nyt huomio on Ukrainen kriisissiä, separatistien
Venäjän ja Italian taloudet ovat lähes yhtä suuret, mutta Putinin administraatio vivuttaa Venäjää väkisin takaisin suurvallaksi. Onnistuuko, se jää nähtäväksi.
Berlusconi ja Putin ovat hyviä kavereita. Molemmilla on suuruuspyrkimyksiä. Hyväkuntoinen Putinilla on yh virtaa teollistuneen Itä-Ukrainan erottamiseen Ukrainasta. Länsi saa itselleen mittavan kehitysalueen.
Nuoriin naisiin sotketuneen setä-Berlusconin aika kuluu yhdyskuntapalvelussa. Syytteet alaikäisen hyväksikäytöstä on hyljätty ja miljardöörin tie politiikkaan ei ole vielä täysin suljettu.
Pisan lähettyvillä oli valtava Amerikkalainen tukikohta, josta käsin tuettiin mm. Irakin kriisin aikaisia operaatioita. Amerikkalaiset varmaan kiittelevät Putinia siitä, että Afganistanin sota katoaa lehtien palstoilta.
Kaksi suomalaista naista ammuttiin Afganistanissa. Presidenttimme pahoittelee. Elämme levottomia aikoja.
Sotkamo on suomalaisittain monipuolinen matkailupitäjä kesät talvet. Vuokatissa on tarjolla on yli 8 000 vuodepaikkaa ja palveluita kehitetään jatkuvasti.
Lomapäivät sujuvat täällä rattoisasti, kun valittavan on lukuisia vaihtoehtoja safareihin, ulkoiluun, peleihin ja sisäliikuntaan.
Kuva innoitti minua miettimään, miten vähän kiinnitämme huomiota kotikuntamme matkamuistoihin. Monen mielestä kortit ja pinssit ovat tarpeetonta krääsää, mutta kyllä niilläkin tienaa, jos sadattuhannet niitä ostavat.
Budapest on miljoonakaupunki
Tonava virtaa kaupungin halki ja jakaa sen kahteen osaan: läntiseen Budaan ja itäiseen Pestiin. Vietimme Budapestissa kaksi ikimuistoista viikkooa. Olisimme voineet viipyä kauemmin.
Vuonna 1872 Buda, Pest ja Óbuda yhdistettiin Budapestin kaupungiksi, joka kehittyi nopeasti, ja 1900-luvun vaihteessa se oli väkiluvultaan Euroopan kuudenneksi suurin.
Budapestin nykyinen kaupunkikuva, kuten suuret bulevardit ja kertaustyyliset rakennukset, on peräisin tältä ajalta.
Toisen maailmansodan jälkeen Unkari joutui Neuvostoliiton etupiiriin, ja sinne luotiin sosialistinen järjestelmä. Poikkesimme "Kauhujen talossa", joka laajensi ymmärrystämme: Suomi selviytyi toisesta maailmansodasta ja kylmän sodan vaiheista pienin vaurioin, Unkarin uhrauksiin verrattuna.
Vuonna 1948 alkoi Unkarissa tuotantovälineiden kansallistaminen ja maan nopea teollistaminen maatalouden kustannuksella. On arvioitu, että neljäsosa Budapestin aikuisväestöstä joutui oikeustoimien tai poliisikuulustelun kohteeksi ja kaupungista karkotettiin 20 000 ihmistä.
Kaupunki kärsi pahoin sekä toisessa maailmansodassa että Unkarin kansannousussa 1956.
Vapautuminen
1990-luvulta lähtien väestö on muuttanut yhä enemmän metropolialueelle ja kaupungin väkiluku on laskenut. Vuonna 2010 Budapestissä oli 1 721 556 asukasta.
Vuonna 2001 koko metropolialueen väkiluku oli 2 434 603. Kaupunki on säilyttänyt asemansa Unkarin merkittävimpänä taloudellisena ja kulttuurisena keskuksena.
Vuonna 2002 yli kolmasosa Unkarin bruttokansantuotteesta syntyi Budapestissä. Kaupungissa on arvioitu käyvän yli 2,5 miljoonaa matkailijaa vuodessa.
Budapestin sillat
Budapestin sillat vievät Tonavan yli yhdistäen kaksi aikoinaan itsenäistä kaupunkia. Budan puolella maisemaa hallitsee linnakukkula madjaarien pitkästä historiasta todistavine jyhkeine monumentteineen. Joen itärannalla Pest henkii Itävalta-Unkarin kaksoismonarkian aikaista loistoa.
Shoppailijaa kutsuvat Budapestin modernit ostoskeskukset sekä Váci utca -kävelykatu tyylikkäine liikkeineen. Ostoskatu johtaa Vörösmartyaukiolle, missä on kaupungin kuuluisin kahvila, 1870 perustettu elegantti Gerbeaud.
Budapestin upeat kylpylät ovat elämys! Kylpyläkulttuurin juuret ulottuvat aina 1500-luvulle ottomaanien hallituskauteen. Kylpylöissä nautitaan maan uumenista pulppuavien termaalisten vesien voimasta ja erilaisista rentouttavista hoidoista.