Pandemia-uutisointi hellitti hetkeksi, mutta Euroopassa tuodaan rautaa rajoille.
Mitä tästä ajasta pitäisi ajatella?
Paluuta entiseen ei tunnu tulevan. Joka ikinen päivä on rakennettava uutta normaalia raunioista, uhista, ahdistuksista, peloista ja. pommituksista huolimatta.
Mielikuvitus ei yltänyt ennkoimaan tällaista maailmaa muutama kuukausi takaperin.
Nyt on tarjolla tosi-TV:tä youtubessa, jossa sotakonetetaat mainostavat tappokoneitaan kuin suositut matkailukohteet aikoinaan.
Nyt ei näe ruskettuneita auringonpalvojia hiekkarannoilla, mutta palanneita ruumiita moottoriteiden varsislla; romuksi ammuttuja tankkeja ja miehistönkuljetusautoja.
Aamukahvilla googlataan, miten ja milli mahdollisesti laajeenee.
Kirjoitettaessa soi Until we meet again
