Lyhyesti.

Nyt tuntuu, että elämä voittaa. Suruaikani on päättynyt laukkuni varastamisen suhteen, enkä ole enää tapahtuneesta katkera. Olen antanut anteeksi. Paperihommatkin ovat aika hyvin hoidettu, Bangokissa enää vain vieraillaan Suomen Suurlähetystössä. Kyllä kaikki järjestyy ja niin kuin sanoin, elämä voittaa.

Nyt istun Angor Mithonassa ja nautin auringonpaisteesta. Tilasin itselleni avokadosalaatin ja lasin valkoviiniä. Elämä totisesti voittaa. Lounaan jälkeen vilkuilen itselleni työpaikkoja sekä opiskelupaikkoja. Tämä palkintovaimon elämä katkeaa heti kun olemme takaisin Suomessa. Minulla ei ole selvää suunnitelmaa mitä teen/haluan tehdä, mutta ehkä sekin selvinee aikanaan. Mutta koska pidän kirjoittamisesta, ajattelin kokeilla onneani Metropolian yhteishaussa käsikirjoittajalinjalle. Tiedän, minua kiinnostaa ”huuhaa” alat, haluan kirjailijaksi ja käsikirjoitajaksi, mutta minkäs teet. Tai minä teen. Ennakkotehtävät ovat esillä netissä ja minä teen parhaani niiden suhteen. Tiedä vaikka tärppäisi.

Nyt lyhyesti virsi kaunis, palaan taas blogini ääreen muutaman päivän päästä.