a) edelleen mietin et vetääkö rinssi mua fyysisesti?
b) mikä kyseisen seikan painoarvo on?
c) olenko ihan kahjo kun pähkin?
d) miksi kaipaan kaksimielisyyksiä?
e) olenko pelvo enkuli?
f) eikö pelvolle enkulille sovi kivat pojat?
g) pitääkö aina olla pikku piruja?
...ei mun pikku syrän jaksa pikku piruja...
Sinun lähtösi jälkeen ollut on niin vaikeaa
seuralaisia riittänyt on, mut en mitään saa
joka tyyppi on ollut kuin vahaa
se ei tyydytä mua
on loistopurtta, on rahaa,
mutta kaipaan sua
Sinun huultesi ääretön hellyys sai mut kiihtymään
sinun rajuutes kerran mun vei, en tyydy vähempään
kyynelistä on tyynyni tää märkä
kestä mä en enempää
sinun kosketus vain, siitä sähköä sain
mikään muu ei saa mua syttymään
Oi pure mua, se tee
yö kylmä pakenee
Sä ainut oot jonka tiedän hellästi tekevän mulle niin
Pure korvaan mua
en elä ilman sua
Sä ainut oot jonka tiedän saavan mun vain taivaisiin
Sinun kuuma otteesi raju sai mut kiihtymään
vaikka karkasi tajua, sua ilman pysty en elämään
revin lakanat riekaleiks vain
tuoksus yöllä on mun huoneissain
tule lähelle mua, tahdon tahdon mä sua
ikävästä jo tarpeeksi surua sain
Oi pure mua, se tee
yö kylmä pakenee
Sä ainut oot jonka tiedän hellästi tekevän mulle niin
Pure korvaan mua
en elä ilman sua
Sä ainut oot jonka tiedän saavan mun vain taivaisiin
Sinun lähtösi jälkeen ollut on niin vaikeaa
seuralaisia riittänyt on, mut en mitään saa
kyyneleistä on märkä tyynyni tää
kestä mä en enempää
sinun kosketus vain, siitä sähköä sain
mikään muu ei saa mua syttymään
Oi pure mua, se tee
yö kylmä pakenee
Sä ainut oot jonka tiedän hellästi tekevän mulle niin
Pure korvaan mua
en elä ilman sua
Sä ainut oot jonka tiedän saavan mun vain taivaisiin
Oi pure mua, se tee
yö kylmä pakenee
Sä ainut oot jonka tiedän hellästi tekevän mulle niin
Pure korvaan mua
en elä ilman sua
Sä ainut oot jonka tiedän saavan mun vain taivaisiin
Oi pure mua, se tee
yö kylmä pakenee
Sä ainut oot jonka tiedän saavan mun vain taivaisiin
Oi pure mua, se tee
yö kylmä pakenee
Sä ainut oot jonka tiedän saavan mun vain taivaisiin
Uskaltaako rakastua? Menettääkö kasvonsa? Pelatakko peliä? Mitä jos tekeekin virheen?
Mitä sitten?
Eikö kipu, joka nousee savuavista raunioista ole vain positiivista kipua? Kipua, joka kertoo eletystä elämästä, uskalluksesta heittäytyä, laittaa kaikki peliin? Liian moni ajaa käsijarru päällä, peläten kipua, kasvojen menetystä ja virhevalintoja.
Täysillä, tuntien joka solulla, loppuun saakka.
Yle teemalla esitettiin dokkari vanhusten seksuaalisuudesta. Tai oikeastaan vanhempien naisten seksuaalisuudesta, mummojen, isoäitien ja isoisoäitien. Aihe on ehkä yksi vaietuimmista alueista ihmisen elämänkaaressa. Haastateltavat kertoivat toinen toisensa jälkeen omasta hämmennyksestään vaihdevuosien jälkeen, kun oma seksuaalisuus ei päättynytkään siihen. Itseasiassa, monen seksuaalisuus oli kohonnut uuteen huippuunsa.
Me kaikki vanhenemme. On surullista, että tuo elämänvaihe on vaiettu ja maton alle lakaistu. Jokainen nainen joutuu kohtaamaan muutokset omassa ruumiissaan jälleen yksin. Murrosiän hämmennys, häpeä ja neuvottomuus ovat jälleen edessä. Asian ei kuitenkaan tarvitsisi olla niin. Juuri tällaisista asioista olisi todella mielenkiintoista keskustella ne jo kokeneiden ihmisten kanssa. Silloin tuohon vaiheeseen elämässä ei tarvitsisi mennä ilman karttaa ja kompassia.
Hämmentävä kokemus. Kerrasta toiseen katsoessani Petri Sarvamaan juontamaa A-studiota tunnen järjetöntä eläimellistä vetoa. Ah, ollappa älykkäitä, oikeudenmukaisuutta huokuvia ja inhimillisiä miehiä enemmän. Ottaisin, heti, kyselemättä.
Lähes aina kysyettäessä ihminen antaa itselleen oikeuden seikkailla, mutta kumppanilleen ei. Ja kysyttäessä seikkailetko luvalla, vastaus on 99% että luvatta ollaan liikenteessä. Mitä tämä kertoo ihmisten parisuhdekäsityksestä? Ihmiskäsityksestä?
Miksi seikkailun paljastuttua niin usein koetaan, että syy on kolmannen osapuolen? Onko seikkailemaan lähtenyt osapuoli tahdoton uhri? Eikö hän olekkaan aktiivinen toimija? Pitäisikö kolmannen osapuolen kantaa moraalinen vastuumyös seikkailijan puolesta? Kertooko tämä kaikki lopulta vain ihmisen kypsyydestä tai kypsymättömyydestä?
Oletettavasti on helpompi vihata ja vihastua kolmannelle osapuolelle, kuin sille rakkaalle, joka on niin syvän haavan viiltänyt.
Kasvaako nälkä syödessä? Katoaako panetus panemalla? Vai käykö niin kuin usein käy, että annosten on oltava suurempia, jotta vaikutus pysyy samana?
Kasvaako nälkä syödessä? Katoaako panetus panemalla? Vai käykö niin kuin usein käy, että annosten on oltava suurempia, jotta vaikutus pysyy samana?
Pikkuvarpunen, meriharakka, haarapääsky ja mahdollisesti tervapääsky, siinä viikon saldo. Lisäksi lokkipornoa julkisella paikalla. Onko ihminenkin muinoin, ennen kristinuskon lamaannuttavaa vaikutusta, häpeämättömästi harrastanut seksiä koko muun yhteisön läsnäollessa? Onko miesten palattua päivän saaliin kanssa naisten ja lasten seuraan luolaan tulen ääressä kokkailtu, kerrottu päivän tapahtumat ja samalla kukin oman hormonikiertonsa mukaan samalla kuksinut siinä sivussa muiden jatkaessa askareita? Milloin ihmisen lisääntymisestä on tullut niin arjesta vieraantunutta, jollain tapaa häpeiltävää, lapsilta kiellettyä jne? Kuka tietää? Keneltä kysyä?
