Lohduttoman ruma kevätkausi on alkanut. Yleisempää on varmasti syysmasennus, mutta mulla on kyllä aina ollut enemmän jonkinlainen kevätangsti kuin syysmasennus.
Kevät on jotenkin niin kammottavan rumaa aikaa sen jälkeen, kun aurinkoiset hankipäivät ovat menneet. On harmaata ja kauheaa, ja kaikki lumen alla muhinut saasta ja kuona paljastuu kaikessa kerrostuneisuudessaan kuolleen maan ja maatuneen ruohon lisäksi. Valoisuus paljastaa tämän kaiken armottomasti, toisin kuin syksyllä jolloin voi paeta kynttilänvalon suojiin. Pöly tukkii kaikki ihohuokosetkin, ja joka paikka on niin likainen ja saastainen. Olis edes lämmintä, mutta kun ei ole.
Perseestä. Ja kun vielä kaiken hyvän lisäksi tietää, että tää ei tästä vielä kuukauteen helpota pätkääkään. Sitten onneksi alkaa vähän vihertää.
3 kommenttia
piiklenarttu
14.4.2009 08:02
eiks kevät ookki just se aika ku epätoivoset tappaa ittesä – sitä luulee et paska helpottas ku pääsee pimeest ja talvest ja sit tää onki tällast… eikä yhtää helpota
Vastaa kommenttiin
Caduceus
16.4.2009 16:37
Se voi olla, enkä kyllä yhtään ihmettele. Mulla vaan ilmenee silleen, etten haluu tappaa itteeni, vaan jokaisen jonka kanssa joudun jostain syystä kommunikoimaan. Huonompi homma... =(
Vastaa kommenttiin
Anonyymi
5.12.2021 10:48
Täältä löydät pian seksiä, suhteita, Deittailua --> http://dating24.me
Vastaa kommenttiin