Ei helevetti

Olen viimeisen reilun kuukauden aikana kuullut "huhuja" useilta eri tahoilta, että eräs cityläinen on ottanut nähtävästi elämäntyökseen jauhaa minusta juttuja toisille cityläisille.

Juttuja, jotka ainakaan mua ei voisi ulkopuolisena vähempää kiinnostaa, iäisyyden vanhoja juttuja. Juttuja, joista hän on itse mennyt itkemään poliisille (kun hänet on muka"tunnistettu" tekstistä jossa häntä ei edes mainita) mutta silti itse mainostaa niitä tyylillä "katso mitä minusta kirjoitetaan" vaikka jutuissa ei olla mainittu kenenkään henkilön nimeä/nimimerkkiä. Onko tuollaiselle käytökselle jonkinlainen lääketieteellinen termi?

Siis toki itsekin kirjoittelen juttuja muista kuin itsestäni, mutten mä toisten nimiä/nimimerkkejä mainitse jos ei sitten ole jotain positiivista sanottavaa jostain henkilöstä.

Eikö joillain ihmisillä ole oikeasti muuta elämää, että pitää "tutustumalla tutustua" uusiin ihmisiin, sellaisiin joiden tietää pyörivän samoissa piireissä kuin minä(cityn keskusteluissa) ja alkaa heille selittelemään minusta juttuja?

On oikeasti tosi kiva kuulla itsestään juttuja sellaisilta henkilöiltä, joita ei itse kovin hyvin edes tunne. Tulee sellainen olo, ettei jaksa uskoa että kukaan jaksaisi moista mustamaalaamista henkilökohtaisesti useiden eri ihmisten kanssa. Ymmärtäisin asioiden puimisen läheisten ystävien kanssa, mutta sitä en ymmärrä että asiaa pitää puida puolen cityn kanssa henkilökohtaisesti. Liekkö kasaamassa jotain s.perkeleen vastaista armeijaa tänne x) Tuo jos jokin on sairaanloista manipulointia.

Huoh. Voisin hankkia reseptivihkon ja kirjoittaa tuolle tapaukselle reseptin: purkillinen elämää tasatunnein.