Hörhömagneettisuus

Mun PITI mennä junalla kotia, mutta näin että bussi oli pysäkillä jonne oli lyhyempi matka kuin junan laiturille. Hyppäsin bussiin ja tappelin hirveällä kiukulla lompakkoni jostain kassini syövereistä ja maksoin matkani.
Menin istumaan pullojen kilinän saattelemana tällaiseen paikkaan, jossa oli vastakkain penkit ja siinä sitten mun vastapäätä oli joku flikka jolle nauroin, että tuli ostettua hieman punaviiniä. Se kyseli olisinko myynyt sille pullon ja lopulta pyysi mun puhelinnumeron. Annoin numeroni, koska tiedän ettei siitä voi koitua kuin numeron vaihto, jos tämä on joku häirikkö. Se sitten soitti mun puhelimeen, ilmeisesti varmistaakseen että annoin numeroni/antaakseen numeronsa mulle. Sitä ennen kuitenkin, kun annoin numeroni ja sanoin, että sen voi tallentaa Jennyllä niin ilmeni, että hän on myös Jenny. Ilmeni myös se, että myös hänen kohdallaan oli käynyt nimen kanssa pieni kömmähdys, koska hänestäkin piti tulla Jenni mutta hänet kastettiin Jennyksi. Sillä erotuksella, että hän oli syntynyt Suomessa ja mä Ruotsissa.

Höpöteltiin niitä näitä bussimatkalla ja tuli puheeksi ikä ja kun kerroin ikäni, niin hän kommentoi tyylillä "ei susta kyllä uskoisi, kun sä olet noin hoikka" tämä oli siis noin alle 5min juttelun jälkeen ja nauroin hälle, että en mä nyt luokittelisi itseäni hoikaksi. Tuli kyllä hieman epämääräinen olo tuosta tapauksesta tuon bussimatkan aikana x)

Nyt olen kotona, istun koneella. Päässä heittää ja selkää ja sääriluita jomottaa. Merenkäynti oli melkoista, mutta ihme kyllä ei iskenyt matkapahoinvointia.

Mukava seura oli laivalla, vaikka olisi sinne muitakin toki mahtunut mukaan. Otetaan uusiksi pian:)