Keskusteluista inspis

http://www.city.fi/keskustelut/view.php?id=28672

Tuolla pohdittiin millaisilla lahjoilla kumppanille voisi osoittaa kiintymystä. Piti tuota ihan lähteä pohtimaan:

Olen ehkä turhan esteetikko nauttimaan ideasta, että mulle ostellaan lahjoja. En vain tykkää, että minulle ostellaan tavaroita, koska olen ihan liian tarkka mitä juttuja kotiani haluan.

Mutta jos minut haluaa yllättää jollain lahjalla, niin joku yksinkertainen lasiesine tai simppeli hopeakoru voisi olla suht varma valinta(tosin noissakin voi epäonnistua helposti) Mutta varmpimpia valintoja olisi esim. orchidea, kimppu värikkäitä tulppaaneita, keikkalippu jonnekin hyvälle keikalle, cd-levy tai musiikki dvd tosin tuolloin pitäisi tuntea mun musiikkimaku ja levyvalikoima.

Jos joskus menen naimisiin, toivon häälahjat lahjakortteina erillaisiin sisustusliikkeisiin. Onko mitään turhempaa, kuin jokin karsea tavara pyörimässä varastossa, koska sitä ei voi heittää roskiin kun se on saatu joltain lahjaksi, mutta et sitä esilläkään halua pitää koska se on mielestäsi ruma ja pilaa asuntosi yleiskuvan. Mutta se tavara pitää säilyttää siltä varalta, jos tämä lahjan antanut tulee vaikka visiitille niin tuolloin sen kauhistuksen voisi pistää esille vierailun ajaksi.

En ymmärrä mistä moinen piirre on minuun iskostunut, koska äitini on krääsän kerääjä, kuten on minun siskokin (tosin hän on nykyään ottanut mallia minun tavastani) samoiten äitini äiti tykkäsi kaikesta koristeellisesta. Itse taas vihaan kaikkea turhaa tilpehööriä. Mua alkaa ahdistamaan, jos joudun olemaan viisi tuntia pitempään asunnossa, jossa on pitsiverhoja, koriste-esineitä yms. Ehkä tuo ahdistus on peräisin siitä, etten tykännyt omien vanhempien tyylistä. Halusin aina vaan piilotella äitin esillepistämiä koriste-esineitä.

Odotan kauhulla sitä päivää tulevaisuudessa, jos mahdollisen puolisoni suku alkaa raahaamaan meidän yhteiseen kotiin käytettyjä tavaroita sillä verukkeella, kun te olette noin nuoria ettei teillä voi olla kaikkea tarpeellista ja rahatkin on vähissä, niin ottakaan tämän isomummun koinsyömä tilkkupeitto lämmikkeeksi. Ja tässä pari kattilaa, ne on ihan hyviä ja toimivia, me saatiin ne omana hääpäivänämme.

Vittu, mä en ole mikään tylsien ja vanhojen tavaroiden hautuumaa x)

Huoh. Olipa taas tilitystä.