Mua oikeasti kiinnostaisi tietää paljon mun verenpaine on tällä hetkellä. Taidanpa käydä huomenna mittauttamassa sen. On meinaan just sellainen olo, että se on melko korkeana.
Missähän vaiheessa sitä on niin kamala olo ja ahdistus, ettei jaksaisi enää edes hymyillä. Rupeaa kohta tuntumaan siltä, ettei huvittaisi edes hymyillä asioille, joille pitäisi hymyillä. Sitä on vaan niin uppoutunut omiin ajatuksiin ja pyörittelee asioita mielessä edes takaisin ja mistä hyvästä? Yhden pikkusieluisen nilkin vuoksi ja omien periaatteiden vuoksi. Nuorempana tuli vain katsottua ja nieltyä kaikenlaista sontaa, ettei sitä enää vanhemmiten osaa niellä pureskelematta. Joskus sitä kaipaa omaa nuoruuden aikaista "anna tulla vaan paskaa niskaan, mä olen hiljaa ja otan kaiken vastaan" -asennettani.
Pitää vain uskoa letkautukseen, se mikä ei tapa vahvistaa. Ei voi kuin nauraa mitä kaikkea on viimeisen kolmen vuoden aikana joutunut kohtaamaan. Jos joskus innostuisi, voisi siitä tehdä pienimuotoisen novellin itselleni vanhoille päiville luettavaksi ja lapsenlapsille kauhukertomukseksi.
2 kommenttia
katsuri
25.5.2007 01:57
Se mikä ei tapa, aiheuttaa trauman.
Vastaa kommenttiin
Anonyymi
5.12.2021 11:25
Täältä löydät pian seksiä, suhteita, Deittailua --> http://dating24.me
Vastaa kommenttiin