Olen itseni pahin rankaisija

Voi luoja, miten voi ihminen vetää itsensä piippuun.

Menin bodypump-tunnille sillä asenteella "hikoillaan paska pois elimistöstä" ja ajattelin mennä toiselle tunnille heti tuon tunnin päätyttyä. Siinä vaiheessa, kun tunnin puolessa välissä otin huikkaa vesipullosta tai no siis yritin ottaa ja kädet ei meinannu jaksaa nostaa pientä juomapulloa huulille kun ne vaan tärisi, päätin että eiköhän tässä ole rangaistusta tarpeeksi tälle erää. Huomenna kärsin elämää mahtavammista lihaskivuista ja joudun katselee sen lisäksi jääkiekkoa - ehkä.

On metka tunne kävellä alamäkeä kun jalat vie ja muu ruumis tulee perässä. Noh, eiköhän tää tästä kohta taas kun saan työrytmin tasattua, jumpat takaisin säännöllisemmäksi kuin kerran viikossa tapahtuvaksi aktiiviteetiksi ja saliohjelman uusittua. Tuo saliohjelma, joka mulle tehtiin kesällä ja jota jaksoin tehdä aktiivisesti ekan kuukauden, ei enää iskenyt toisen kuukauden jälkeen. Johtuen ehkä siitä, että ihastuin bodypumppiin aivan täysillä ja korvasin sillä ensin yhden salipäivän viikosta ja lopulta salitreeni jäi kokonaan, tai no pariin viikkoo en ole käynyt nostelee painoja muualla kuin pumpissa. Jotain pitää siis tehdä, että saa käytettyä aamutkin hyödyksi kuntoilussa, kun jv-harrastus tulee syömään jonkin verran taas illasta aikaa. Ja lenkillekin pitäisi päästä jossain vaiheessa reenaa naistenkymppiin.

Mun pitäis hommaa personal trainer, sellainen joka köyttäis mun kaulaan talutuspannan ja sit vetelis mua lenkkipolulla tasaisella tahdilla ja sitten kunnon kohottua lisäis tahtia.

Sillä välin lähden tekee pupunruokaa. Olen ihan lovena yhteen porkkana-peruna-keltasipuli-punasipuli-valkosipuli-chili-keittoon. Vannoutunut lihansyöjä himoitsee kasviksia epämääräisen kasvissosekeiton muodossa, taidan olla tulossa sairaaksi tai jotain.