Päivän sana-Vitutus

Mulla ollut nyt pari viikkoa sellainen ärsyttävä vitutus päällä. Sain vitutustartunnan joskus joulun aikoihin ja tähän ei lääkekuurit auta. Johan tässä olikin aika pitkä tauko tällaisesta tunteesta.

Vitutuslistalla tällä hetkellä:

Ihmiset

-Ihmisten tapa purkaa pahaa oloaa lähimmäisiin, myös työkavereihin. En ole ikinä ymmärtänyt miksi pitää antaa henkilökohtaisten ongelmien, jotka eivät siis ole töistä johtuvia, vaikuttaa työkavereiden kanssakäymiseen. Tiuskitaan jokaiseen esitettyyn kysymykseen lyhyitä vastauksia ja ollaan naama norsunvitulla kokoajan.
-Ihmisten kanssakäyminen toisten, lähinnä tuntemattomien tapauksien kanssa. Mua ärsyttää varsinkin ihmiset, jotka eivät katso silmiin, eivät hymyile, saatikka saa suutaan auki jos heihin yrittää itse saada kontaktia luotua.
-Ihmisten tekosyyt olla toisille ilkeitä. Tarvitseeko sitä vitutusta muihin tartuttaa, eikö riitä että itsellä on paska fiilis?
-Ihmisten tekosyyt olla toisille ilkeitä, eikä sitten itse kestä vastaavanlaista ilkeilyä itselleen.
-Ihmisten moralisointi ja moittiminen, itsensä muita parempana pitäminen. Toki itse syyllistyn ylläoleviin tekoihin, mutta en oikeasti pidä itseäni muita parempana ihmisenä. Ei istu mun luonteeseen tuollainen.
-Itse vitutan myös itseäni. Saatanan helvetin vätys joka ottaa ihan vapaaehtoisesti kaiken paskan vastaan jotka päin näköä lauotaan. Miksi? Ja mä kun tein puolisen vuotta sitten päätöksen, etten ota enää läheisiltäni itseeni kohdistuvia, sopimattomia arvosteluita vastaan. Mulla kun on mennyt kohta kolme vuotta ihan hukkaan tällaisen paskan vastaanottamisessa. Paska tulee, oletko valmis. Paska tulee, ota koppi.

Vähän vitutusta lievensi äsken meidän toimitusjohtaja, joka tuli juttelemaan x) Heitti "Tuli tuosta sun hulluusmagneetista mieleen, että onko siitä yhdestä hullusta kuulunut mitään? (Tarkoittaen tätä mun iki-ihanaa pipipää tuttavuutta, joka aikoinaan meidän tj:tä lähestyi sähköpostilla)