Se siitä viikosta sitten

Outoa lähteä kotia, kun on viettänyt aikaa ihan muualla lähes koko viikon, tiistaita ja keskiviikkoa lukuunottamatta.

Tunnen oloni oudoksi, koska sain suurta tyydytystä kun heitimme ukkelin vaatekomeroista hirveät kasat tavaraa pois ja saatiin ne järjesteltyä. Nyt muistin mikä unohtui tehdä tänään, viedä nuo hemmetin vaatteet vaatekeräykseen. Kaksi muistihirviöö taas vauhdissa.
Pitänee ottaa itsellekin tuo projektiksi kesälomilla, josko saisi yhtä komean saaliin aikaiseksi roskikseen ja vaatekeräykseen. Hittojako niitä vaatteita varastolla säilyttelee, joita ei ole vuosikausiin päälle pistänyt.

Kävimme tänään narraamassa kaloja, madot tosin unohtui ensilähdöllä ja jouduimme palaa veneellä takaisin hakemaan ne. Viimeksi kun olen harrastanut kalastamista fillaroimme parhaan kaverini Anskun kanssa eräs kesä 15km päähän paikkaan, jossa muistin iskän kanssa saanneen joskus kalaa. Meillä ei ollut yhtä hyvä tuuri. En kyllä ymmärrä miten kaksi neljäsluokkalaista likkaa saa jotain noin hullua päähänsä edes. Muistan hämärästi tuolta reissulta sen, että kerroin kaverilleni että olin lukenut jostain että fillarointi tekee hyvää vatsalihaksille. Fillaroimme usein Seutulasta Tikkurilaankin natiaisina kun kävimme moikkaa kaverin mummoa. Kuinkahan moni ala-asteikäinen natiainen fillaroi tuollaisia matkoja nykyään...

Tämän päivän kalasaalis oli kuusi kalaa, joista kolme päästin vapaaksi. Rontille näytti kelpaavan kala, kun sille tuotiin maistiaiset mukanamme.

Unirytmi on söpösti sekaisin, huomenna ajattelin uhmata räkätautiani ja käydä pumppailemassa. Ahdistaa tämä liikkumattomuus, tosin ei tuo ahdistuneisuus onneksi ulospäin näy...kait:D