Töttöröö

Hitto, että vihaan tätä oloa, joka tulee kun on nukkunut liikaa. Kutsun tätä oloa pöhnäksi.

Oli kyllä ihan kiva reissu, mitä nyt perjantaina meinasi palaa heti kärkeen hermot. Oltiin Tallinnan päässä etsimässä autoa autokannelta Kissa-J:n kanssa. Yht äkkiä joku ukko tarras mun takista ja mun ensimmäinen reaktio oli huutaa helvetin kovaa "Vittu päästä irti" Kissa-J ja kaks muuta seurueemme tapausta ihmetteli mitä tapahtui ja yksi seurueemme tapauksista oli jo menossa tinttaa tätä ukkoa, mutta annettiin jutun olla.

Maissa meinattiin ajaa kolari, koska Tallinnan liikenne on aikas hullua. Selvittiin kuitenkin muutamien u-käännöksien saattelemana hotellillemme. Heitimme tavarat huoneisiin ja lähdimme etsimään ruokapaikkaa. Kävelimme, tai no kaksi meistä linkutti ja kaksi muuta naureskeli meille, emmekä meinanneet löytää mitään ruokapaikkaa. Lopulta eksyimme Moskvaan jossa oli ihan ok pöperö. Takaisin emme enää osanneet, koska suuntavaistomme oli mennyt sekaisin kävellessämme ympyrää. Kyselimme tuon ruokapaikan pokelta missä on lähin viinakauppa ja sen olisi pitänyt olla tosi lähellä. Me ei sitä kuitenkaan löydetty.

Kissa-J lähti kysymään neuvoa joltain nakkikioskin myyjältä ja onnistui kävelemään tämän puljun lasiseinään ja sai nenänsä ns. poskelle. Me muut tietenkin naurettiin ihan katketaksemme tälle seinäänpäin kävelylle ja Kissa-J suuttui ja oli jo lähtemässä pois seurastamme. Minä hyvänä ylipuhujana tietenkin sain hänet suostuteltua jatkaa matkaa meidän kanssa.

Kävelimme epätoivoisena viinan kiilto silmissämme pitin pimeitä kujia. Lopulta pysäytin jonkun miehen ja sain häneltä sönkättyä tiedon, että viinaa saa ihan läheltä. Haimme pari kassillista viinaa ja hyppäsimme taksiin.

Hotellissa oltiin tovi ja lähdettiin taksilla Rock Cafeen, matka maksoi 150kruunua. (Paluumatka oli puolet halvempi) Tallinnassa hallitaan kyllä tuo huijaaminen hyvin.

Ravintolassa sain tilattua vain yhden juoman ja sekin oli todella vaivanloista kielimuurin ja kovan metelin tähden. Suuntasimme eturiviin ja viihdyimme siellä aina KT:n keikan loppuun asti, pääsin juttelee enkkua tallinnan poikien kanssa, ymmärtämisen tasosta en tosin menisi vannomaan. Kissa-J katosi jälleen mystisesti, kuulin hänen kaveriltaan että oli mennyt nukkumaan. Ei kuitenkaan saatu tätä tapausta puhelimella enää kiinni.

Keikkojen loputtua lähdimme valumaan pois ravintolasta. Siinä rappusia alaspäin kävellessä joku mies alkoi sönkkää enkuksi seurueemme toiselle miehelle "onks toi sun nainen?" juu aar van laky basted. Kaverini vain naureskeli. Lopulta tämä tapaus tajusi, että olemme suomalaisia ja alkoi sönköttää suomea.

Hyppäsimme jälleen taksiin, minä ja sisko haluttiin mennä nukkumaan ja tämä seurueemme toinen miespuolinen tapaus joka jakoi hotellihuoneen Kissa-J:n kanssa, yritti puhua meitä ympäri lähtee Depeche Mode baariin, emme lähteneet vaan hyppäsimme taksista ulos ja menimme nukkumaan. Tämä sankari raahautui takaisin hotellille aamukuudelta. Yllättäen Kissa-J ja tämä toinen sankari oli hiljaista miestä aamulla, kun oli tarkoitus luovuttaa hotellihuoneet. Hauskinta siinä oli se, että tämän aamu kuuteen asti ryypänneen tapauksen piti olla kuskina, joten nyt siskoni joutui hyppää ratin taakse.

Menimme viinakauppaan. Ostimme viinaa auton takaluukun täyteen. Itse ostin vain kolme punaviinipulloa maista.

Tapoimme aikaa niin pitkään, että laivalle pääsi sisälle.

Paluumatka meni rattoisasti ja kaikki selvittiin hengissä.