Villieläin-ihmis-pohdintaa

Minua on aina ajatuksena kiehtonut villieläimen kesyttäminen, olisi jotenkin niin ihanaa, jos voisi ottaa jonkun ison leijonan kainaloon kun menee nukkumaan - ilman että pitäisi pelätä heräävänsä aamulla ilman päätä. Mutta kuten aika moni villieläimen kesyttämistä yrittänyt on todennut, niin villieläimellä on oma luontonsa, jota ei voi koskaan täysin kesyttää - ei edes rakkaudella, ystävyydellä tai luottamuksella. Eläimen luonne on arvaamaton, ei voi koskaan tietää milloin se käy kouluttajansa kimppuun -ihmisen joka ehkä tuntee voittaneensa eläimen luottamuksen, koska se syö kädestä purematta.
Ei saisi koskaan luottaa sokeana villieläimeen, varsinkaan sellaiseen joka on jo kerran purrut jotain toista, kyllä se puree siihen omaankin nilkkaan kun sitä tarpeeksi sörkkii. Siinä vaiheessa millään hyvällä teollasi ei ole merkitystä, kun onnistut suututtamaan villieläimen.

Tämä sääntö toimii varmasti myös ihmisten maailmassa. En ole koskaan ymmärtänyt ihmisiä, jotka luottavat sellaisiin ihmisiin jotka jauhaa paskaa muiden seläntakana ja puukottavat heitä selkään. Mikä saa ihmisen kuvittelemaan, ettei se sama tapaus jauha juuri sinustakin sitä samaa paskaa, mitä se jauhaa muista? Tai ettei se samainen ihminen puukottaisi juuri sinua selkään, aivan kuten on joskus tehnyt jonkun toisen kanssa, silloin kun hän kokee olonsa uhatuksi?

Aivan kuten jotku naiset, jotka rakastuvat murhaajaan ja luulevat pystyvänsä muuttamaan sen murhaajan luonteen rakkaudellaan ja huomiollaan. Ihmisen teot muita kohtaan, kertoo enemmän kuin tuhat kaunista sanaa mitä hän suustaan päästää ulos. Ei kylmäverinen murhaaja paranna tapojaan kenenkään muun ihmisen tekojen tai sanojen vuoksi, hän on kuin villieläin - toimii vaistojensa mukaan ja tappaa, jos siihen on tarve.

Ikävänä puolena ihmisissäkin on se, ettei heitäkään voi täysin kesyttää. Ihminen on ihmiselle susi ja aivan varmasti jos tilanne sen vaatii hän käyttää kaikki ne keinot, jotka käytettävissä on, pelastakseen oman tai läheisensä nahkan. Ja jos ihminen voi käyttäytyä ilkeästi jotain toista kohtaan, ei pitäisi kuvitella etteikö se käyttäytyisi ilkeästi myös sinua kohtaan, jos tilanne sen vaatii.