Olen harrastanut työmatkapyöräilyä nyt reilun vuoden. Kaivoin vähän niin kuin vahingossa toissakesänä fillarivarastosta esille vanhan fillarini. Merkiltään Tä(h)tipyörä. Etukori ja aaaah, jalkajarru. Ostin se vuonna 2006 ja maksoin siitä 400 euroa ja pidin sitä ihan törkeän kalliina.
Olen ollut pyörääni hurjan tyytyväinen. Viime keväänä annoin ammattilaisen huoltaa sen. Sen jälkeen se oli vielä parempi. Innoissani olen vingertänyt sillä paikasta toiseen. Se ei kelpaa varkaille, vaikka olen joskus unohtanut sen lukita. Täydellinen vehje.
Vaan kun ei kuulemma ollutkaan. Uudessa työpaikassa tyyliin kaikki ovat hurahtaneita polkupyöriin. Hiillostus hankkia OIKEA pyörä KULKUNEUVON tilalle alkoi pikkuhiljaa ja huomaamatta.
- Kyllä kolmella tonnilla saa jo ihan hyvän fillarin, kannusti eräs maastopyöräilijä.
Mitä vittua? Kolme tonnia?
Sain pidettyä ahdistelijat käsivarrenmitan päässä vetoamalla jalkajarruun: en osaa ajaa muunlaisella. Sitten tä(h)tipyörästäni hajosi vaihteet. Luovutin.
Seuraavat päivät olivatkin kuin olisin ollut treffeillä ja mies olisi painostanut minua seksiin. Koin, että upgrade path tä(h)tipyörästä ehdotettuihin malleihin oli turhan jyrkkä. Mutta periksi ei annettu.
Koetin vikistä, että en halua laittaa hirveitä summia fillariin. Että kamaan, ajan sillä kaksi kertaa viikossa töihin ja olen kuitenkin ajanut tähän asti Ladalla, joten ei seuraavan tartte olla Ferrari.
Vähäinen käyttö kumottiin sanomalla, että hyvä fillarihan on oikeastaan sijoitus ja hiukan närkästyneenä myös todettiin, että tässä minulle kuitenkin suositellaan oikeastaan KIAA, että fillarimaailman ferrarit ovat ihan eri juttu.
No perkele, ostin sitten cyclocrossin. ”Satavitosen osasarjalla”. Whatever that means.
Miehet menivät aivan pähkinöiksi. Eräs, jolta saa nyhtämällä nyhdettyä max. kahden rivin vastauksia Whatsappiin, naputti yhtäkkiä kahdeksan rivin viestin. Koska aiheena uusi polkupyörä.
Kun katsoin työkaverimiesten parveilua uuden fillarini ympärillä, tajusin, että saadakseni mätsejä Tinderissä, minun pitäisi perustaa uudelle cyclocrossilleni Facebook-profiili ja liittyä Tinderiin sillä. Pyöräni sai enemmän huomiota ja hivelyä ja koeajoa kuin minä olen saanut noin puoleen vuoteen.
Olin kateellinen pyörälleni.
Voisinko siis laittaa tätä kautta terveisiä reinkarnaatiosta vastaavalle taholle: haluaisin syntyä seuraavassa elämässä hienoksi cyclocrossiksi. Satavitosen osasarjalla.