akaisin Phnom Penhissä ja ihana sekä kokemusrikas loma Thaimaassa takana. Vietimme ensin noin viikon Bangkokissa, jonka jälkeen matkustimme junalla Hua Hinin rannalle muutamaksi päiväksi. Tämän jälkeen tulimme takaisin Bangkokiin pariksi päiväksi ja saimme tuolloin myös uudet passimme suurlähetystöstä. Hauskaa, että passeissamme myöntämispäivämäärä on 29.2.2016. Niin ja myöntäjänä Suomen Suurlähetystö. Näin ei ihan jokaisen passissa lue. Mutta onneksi nyt tämäkin asia on kunnossa, Suomeen päästyämme pitää vain marssia vakuutustoimistoon kaikkien lukuisien lippujen, lappujen ja kuittien kanssa. Korvattavaa on ja paljon.
Teimme siis Thaimaassa tai varsinkin Bangkokissa vaikka mitä kivaa. Päällimmäisenä tulee ehkä mieleen Bagkokin eläintarha, joka on mielestäni miltei käymisen arvoinen. Miltei siksi, sillä onko eläintarhat ylipäätänsä hyvä juttu? Ehkä jotkut eläimet saattavat viihtyä häkissään, mutta valitettavan paljon on myös niitä kärsiviä otuksia. Minua vähän jännittikin mennä tähän kyseiseen eläintarhaan, sillä pelkäsin kaikilla eläimillä olevan todella surkeat olot. Toisilla eläimistä näin valitettavasti olikin, mutta mielestäni kohtasin myös iloisia eläimiä, jotka olivat tyytyväisiä oloonsa. Varsinkin yksi kirahvi, jota pääsi ruokkimaan ja silittämään. Se oli aika huikeata! Ilmeisesti myös tämä kirahvi ajatteli samoin, sillä se tuntui nauttivan lapsiperheiden huomiosta. Lisäksi pääsimme ruokkimaan vuohia tuttipullolla ja valtavaa virtahepoa heinällä. Se oli jännää! Virtahevon suu ei ole mikään pieni suu.
Bangkokissa kävimme myös ajamassa carting-autoilla, mikä oli todella siisti kokemus! Pelkäsin ihan kamalasti kun kun hyppäsin ensimmäisen kerran ratin taakse, mutta pelko muuttui vähitellen jännityksen kautta silkaksi iloksi. Se oli todella kivaa puuhaa, tosin myös melko kallista. Ajoimme 2 x 8 minuuttia ja tämä maksoi dollareissa neljäkymppiä/henkilö. Toisaalta se oli myös sen arvoista.
Toinen jännittävä ja ihan uusi kokemus, missä olimme, oli hevosten laukkakisat. Keskellä Bangkokia sijaitsee valtava golfkenttä sekä laukkarata. Sekin on jo sinänsä jännä. Laukkakisat ovat urheilulaji, mistä minäkin innostuin aidosti. Hevoset olivat todella upeita ja mielestäni oli jännää lyödä pienillä panoksilla vetoa niiden puolesta. Aina kyllä pieleen meni, mutta kivaa oli.
Toinen heppakokemukseni reissullame oli Hua Hinissä, kun lähdimme alkuillasta kävelemään rannalle. Tarkoituksenani oli nauttia merenkohinasta ja etsiä simpukoita, mutta rannalta löytyikin jotain paljon hienompaa: rivi hevosia millä sai ratsastaa! En aluksi miltei uskonut, että niillä saisi todella ratsastaa, koska kukaan rannalla kävelijöistä ei tuntunut kiinnittävän niihin mitään huomiota. Mutta kyllä, 20 minuuttia maksoi 10 dollaria. Hyppäsin siis hepan selkään kesämekossa, ilman kenkiä tai kypärää. Hevoseni oli 3v.ori. Haaveestani tuli siinä kohtaa totta, sain ratsastaa hevosella uimarannalla. Vau.
Hua hin oli muutenkin mukava kokemus ja paikka. Siellä oli rauhallista, paljon turisteja (tosi paljon suomalaisia ja ruotsalaisia), paljon pikku ravintoloita ja baareja, yllättävän paljon katuja ja kujia, joiden varsilla myytiin milloin mitäkin. Ja tosiaan ranta hevosten kera.
Nyt on mukava olla takaisin Phnom Penhissä, vaikka tämä Thaimaan visiitti olikin ihana, mutta Bangkok on mielestäni hiukan raskas. Ainakin pidemmän päälle. Bangkok ei nuku ikinä ja jokainen tienylitys voi olla viimeinen. Tai siltä minusta tuntuu. Pidän myös huomattavasti enemmän kambodzalaisista kuin thaimaalaisista. Thaimaalaiset ovat paljon rahanahneempia ja jotenkin kovempia ja hyökkäävämpiä, kuin kambodzalaiset. Kambodzassa ihmiset ovat mielestäni ystävällisempiä, vilpittömämpiä ja vähän jopa lapsenomaisia. Mutta katuruuassa Thaimaa voittaa! Bangkokissa on ihana syödä katukeittiön herkkuja ja nauttia hyviä paikallisia oluita.
Lisään kuvia Thaimaan reissustamme myöhemmin.