Nyt kun ihminen on kehitellyt lääketieteen niinkin pitkälle, että voidaan parantua kaikenmaailman syövistä yms tappavista taudeista, jotka on ennen pitänyt huolen siitä, ettei maailmassa ole liikaa ihmisiä, niin pitäisikö kehitellä sellainen lääke, että ne ihmiset jotka tuntevat olevansa jotenkin täysin turhia olentoja maanpäällä ja jotka eivät tunne olevansa kuin yhteiskunnan rasitteena ja olisivat mielummin poissa muiden jaloista, voisivat nappaista sellaisen lääkkeen naamariinsa ja päättää päivänsä kunniakkaasti? Ilman, että pitää lähteä pelleilemään hirttäytymisillä, ranteiden viiltelyillä tai lääkkeitä kilotolkulla syömällä ja toivomalla että henki lähtee lääkeillä. Ja sitten he, jotka oikeasti tuntevat olevansa yhteiskunnalle hyödyksi ja haluavat taistella syöpiä ja muita sairauksia vastaan, ovat niitä joihin panostettaisiin enemmän hoidoissa yms.
Samaa itsemurhalääkettä voitaisiin tarjota myös sellaisille ihmisille, jotka ovat tappaneet jonkun toisen ihmisen ja ovat nyt kärsimässä elinkautista vankilassa. Jumaliste, että siinä säästyis valtiolta rahaa, kun ei tarttis jossain Amerikoissakaan mädännyttää kymmeniä vuosia joitain sarjamurhaajaraiskaajia veronmaksajien varoilla elelemässä herroiksi täysylläpidolla. Oletuksena siis, että suurin osa näistä elinkautista istuvista ihmisistä valitsisi helpoimman ja halvimman reitin päättää päivänsä. Eikä kenenkään tarttis potea huonoa omatuntoa siitä, että on tappanut jonkun murhaajan kuolemanrangaistuksen täytäntöönpanijana, koska se joku on itse päättänyt päättää päivänsä. Samalla voitaisiin luopua kuolemanrangaistuksista, koska se tuomittu saisi itse päättää mitä elämällään tekee. Jos hän päättää jäädä rasittamaan yhteiskuntaa, niin hänet heitetään johonkin ei-inhimilliseen selliin, jossa ei tule sellainen olo, että olisi kotona lomailemassa ulkomaailmalta.
Nykyisellä lääketieteellä ja ajatusmalleilla, lopputuloksena on se että ihmiset elävät pitempään = kuluttavat enemmän luonnonvaroja eivätkä ole "hyödyksi" yhteiskunnalle. Toki vanhemmat ihmiset ovat olleet luomassa nuoremmille sitä maailmaa, jossa he nyt saavat vain olla ja katsella työnsä tuloksia. Mutta kuinka moni vanhus päättäisi päivänsä mieluummin, kuin makaisivat ulosteissaan ja ovat vuosikaupalla muiden ihmisten armoilla? Tai ne ihmiset, jotka ovat lähes aivokuolleita, niin heitä pidetään väkisin hengissä. Ihan kuin ihmiset loppuisivat maailmasta kesken, jos joku puolivihannes päästetään autuaammille laidunmaille lääkkeellä.
Miksi ihmiselle, joka ei oikeasti enää haluaisi elää, ei voida suoda sitä vaihtoehtoa että hän saisi itse päättää päivänsä?
Mikä virka sellaisella ihmisellä on, jolla ei ole perhettä, ystäviä tai läheisiä, sellaisella joka vain syö, juo, nukkuu ja käy paskalla? Jos tällainen ihminen haluaisi tappaa itsensä niin miksi yhteiskunnan pitäisi vastustella sitä?
Mitä pahaa siinä on, jos haluaa tehdä tilaa maailmalle?
Teknologia tulee kuitenkin jossain vaiheessa korvaamaan lisää ihmisiä työmarkkinoilta, joten työpaikat tulee automaattisesti vähenemään = tulee lisää yhteiskunnan varoilla lorkoilevia ihmisiä. Ainoastaan se pitäisi ottaa huomioon, ettei tuota itsemurhalääkettä annettaisiin kovinkaan hepposin perustein.
Kylläpäs minulla on tänään positiivisia ajatuksia =) Syy miksi kirjoitin tästä, johtuu osittain siitä kirjasta jota aloin eilen lukemaan...en siis ole ihan täysin kilahtanut vielä x)