Itsekkäät pallinaamat

Aamulla odottaessani Pasilassa perinteisesti linja-autoa, kuuntelin kahden vieressä seisoskelevan naisimmeisen keskustelua.

Toinen selitteli, kuinka hän menee vaikka väkisin tien yli tuli sieltä autoja tai ei, että kyllä ne pysähtyy.
Toinen sanoi, ettei harrasta sitä, koska tietää itse kuskina kuinka raivostuttavaa sellainen touhu on, joten odottaa kiltisti että autot menee ennen kuin säntäilee tien yli. Tähän tämä toinen täti totesi "Joo mäkin tiedän että se on raivostuttavaa, mutta silti itse harrastan sitä".

Ai että mua sitten risoo tuollaiset ihmiset, jotka tekevät asioista joista eivät itse tykkää toisena osapuolena.

Jos mä tiedän, että kassaneitille yms asiakaspalvelijoille vittuillaan päivästä toiseen asioista joihin he eivät itse pysty juurikaan vaikuttamaan, niin kyllä mä pyrin omalla käytökselläni vähentämään heidän vitutusta. Joskus tulee jopa todettua, jos kassaneiti alkaa pyytelemään anteeksi jotain asiaa, esimerkiksi maksupäätteiden jumittelua, että ei tarvitse pyydellä anteeksi eihän se sun vikas ole.

Sitäkään en voi sietää, että linja-autoilla suhteellisen mukavasti matkustavat ihmiset alkavat vaahtoomaan bussikuskille sitä, että he ovat myöhässä. Eivätkä ota koskaan huomioon sitä, ettei se vika ole välttämättä siinä kuskissa vaan keliolosuhteissa tai tietöissä ja heissä, jotka bussien reittiaikataulut suunnittelevat.

Joten helvetin pallinaamat, menkää itseenne ennen kuin alatte vaahtoo teitä palvelevia tahoja. Ei ihmisten tarvitse kuunnella teidän valitteluita, koska yleensä se vika ei ole siinä asiakaspalvelijassa vaan jossain ihan muussa. Yleensä tekniikassa.

Ja ei, en ole kassaneitinä tai edes bussikuskina, kunhan rupesi ärsyttämään tuo aamuinen keskustelun kuuntelu ja sen toisen tapauksen asenne.

Nostan hattua kaikille asiakkaiden kanssa kasvotusten tekemisiin joutuville asiakaspalvelijoille.