Suojelusprkl

http://www.city.fi/keskustelut/view.php?id=25713
Tuosta aiheesta inspiroituneena aloin kirjoittelemaan omista "teiniän traumoista" tai no ei mulla mitään pahempia traumoja ole.

Olen aina ollut hieman omantienkulkija:)

Muilla oli tiukat kotiintuloajat, kun minä sain mennä ja tulla miten halusin. En kuitenkaan osannut hyödyntää tätä etua, koska olin aina ennen kymmentä kotona enkä juurikaan kaupungeilla riekkunut. Mielummin lähdin illalla metsään kävelemään kissani kanssa. (Mun kissa lähti aina seuraamaan mua, kun lähdin lenkille) Muut kaverini kun tekivät varmasti jotain tähdellisempää iltaisin x)

Varsinkin ala-asteella minun kilttiä luonnetta käytettiin hyväksi ja jouduinkin koulukiusaajien silmätikuksi. Sen vuoksi en nykyään hyväksy muiden ihmisten kiusaamista ja olenkin luonteeltani sellainen joka ottaa "siipien suojaan" kaikki hieman sorretut tapaukset. Tai jos näen jonkun olevan hieman ujo, niin tykkään mennä juttelemaan tällaisten tapauksien kanssa, ettei heillä olisi niin vaivautunut olo.

Puutun myös, jos näen joidenkin pienten lasten kiusaavan toisiaan. Muutaman kerran pitänyt mennä jutustelemaan tällaisia pikkutalliaisia, että minkä vuoksi he jotain haukkuivat jollain nimikkeellä. Itse olisin halunnut, että joku aikuinen olisi kysynyt minun kiusaajiltani heidän motiivejaan. En vain koskaan saanut avattuani suuta ja kerrottua kenellekään kuinka ilkeitä minulle oltiin koulussa. Minun paras kaverini kun usutti hänen luokkakaverinsa "hakkaamaan mut kotimatkallani", näin aikuisiällä tajusin hänen motiiveikseen huonot kotiolot ja hän onkin minulta anteeksipyytänyt käytöstään.

Koulussa hengailin niin kovisten kuin nörttien kanssa, enkä oikein kummastakaan sakista löytänyt sellaista sydänystävää. Tai oli tietenkin muutama hyvä kaveri, mutta ei kuitenkaan niin hyviä, että heidän kanssaan enää pitäisin yhteyttä(paitsi Turon kanssa). Yleensä mä olin se, joka teki tuttavuutta uusiin luokkakavereihini. Ja olen mä vieläkin se, joka lähestyy töissä ensimmäisenä uusia tyypejä:)

En itseasiassa tähän päivään mennessä ole sellainen ihminen, joka hengailisi vain tiettyjen tyyppien kanssa. En tykkää sellaisesta ajattelutavasta, ettei voisi jonkun ihmisen kanssa jutella, jos hän ei olisi minun "kriteerit" täyttävä persoona.

En koskaan myöskään polttanut tupakkaa tai vetänyt kännejä peruskoulussa. Enkä ole tähän päivään mennessä edes maistanut tupakkaa. Ekat kännit vedin 18-vuotiaana, ja ekan suudelman sain itseäni 5 vuotta vanhemmalta pojalta, silloiselta poikaystävältä, kun olin itse 17-vuotias. En siis ollut suudellut ketään ennen ensimmäistä poikaystävääni, kun varmaan kaikki muut meidän koulussa olivat jo vähintään seurustelleet poikien/tyttöjen kanssa niin minä vannoin vain etten koskaan ala seurustelemaan. Tuota "lupausta" en onnistunut kylläkään pitämään.

Minua raivostuttaa ylikaiken se, että ihmiset laittavat kotimaisten bändien levyjä nettiin jakoon. Ymmärrän vielä sen, että kavereiden kesken lähetellään biisejä/levyjä. Mutta sitä en ymmärrä, että pitää kotimaisten bändien levyjä jaella netissä koko maailmalla. Suomessa kun ei muutenkaan pääse rikastumaan levyttämisellä, niin pitääkö vielä levyistäkin menettää tuloja.

Lähde kanssamme Tavastialle 17.11 perjantaina katsomaan keikkaa. Mukana on jo neljä cityläistä x)

Lippuja saa www.tiketti.fi

Heräilin tuossa hetki sitten. Kissan karvainen perse naamalleni päin kohdistettuna, en ymmärrä mikä perversio tuolla katilla on tunkea hanuriaan mun naamalle_AINA.

Hänet siitä hellästi siirsin pois ja nousin ylös sängystä. Hieroin rähmän vuoraamat silmäni auki ja tallustelin vessaan. Ihmettelin, kun rappukäytävästä kuului outoja ääniä. Istahdin pöntölle-kuulen kuinka heti mun ulko-oven ulkopuolella joku heittää "mulla ei oo tänne avaimia" Nousen aika helvetin nopeasti pöntöltä, koska vessani ovi oli sepposen selällään ja ulko-ovelta olisi ollut suora yhteys minuun kun istun pöntölläni.

Mitään ei tapahdu, ulko-oveni ei aukea ja äänet hälvenevät rappukäytävässä. Muistin, että tänne meidän taloyhtiöön ollaan tekemässä tuollaista kuntoarviota eikä siitä ole muuta aikataulua tiedossa, kuin että "työt alkaa 1.11 ja kestää 4-8viikkoa"

Remppamiehiä odotellessa, voisin vaikka tiskata. En kyllä yhtään tykkää, että mun asuntooni tultaisiin yleisavaimella. Pitääkin muistaa ilmoittaa noille, että mulla on kissa. He kun sen tiedon halusivat, jos on lemmikkieläimiä.

Ainiin, se piti vielä kirjoittaa, että näin unta Hynysestä x) Oltiin kaverin kaverin kanssa jollain festareilla ja näin Hynysen siellä ja se heitti "ai kato Jennykin on taas täällä"

Mua pelottaa mennä Tavastialle, josko tällä kertaa jättäisin suosiolla eturivin väliin ja siirtyisin takavasemmalle. Nehän kohta jo kuvittelee, että olen ihan hurahtanut, kun ravaan ympäri Suomen maan heidän keikoillaa.

Kävin tosiaan viime viikolla ostamassa uudet sukat mun vaelluskenkiin, koska mulla hikoili jalat niin perkuleesti niissä kengissä. Ja kun sukat kastuu, niin tulee helvetinmoinen horkka.

Odotukset olivat korkealla ja mieli hilpeänä, kun pääsin testaamaan sukkien toimivuutta käytännössä.

Lopputulos: pe-su. päivien jälkeen olen nyt kuumeessa, koska mulla kostui sukat/jalat useita kertoja kun jouduin olemaan pihalla tuolla pakkasessa:(

Tänään kävin lääkärireissun jälkeen ostamassa uudet kengät. En todellakaan halua palella viikonloppuna taas, kun on Suomen jääkiekkomaajoukkueen pelit ja olen siellä töissä.

Kiva olla räkätaudissa ja kuumeessa:(

Olin aika kylmissäni pe-su sekä muutenkin ollut hieman erillaiset pari viikkoa, joten ei ihme jos alkaa hieman puristaa rinnasta, olemaan hengitysvaikeuksia, puskee kuumetta, nenä tukossa, räkä valumaa, kurkkukipeänä... No, kahdentoista aikoihin pääsen lääkärille kertomaan mikä vaivaa ja saan toivottavasti sairauslomaa pari pv

Josko sitten pystyisi taas keskittymään töiden tekoon...

Tulin hetki sitten kotia Helsingistä. Raahauduin blogistien citymiittiin viimeisillä voimillani muutamaksi tunniksi.

Menin ostamaan tapani mukaan hieman huikopalaa ja takanani oli kaksi keski-ikäistä ukkoa, jotka alkoivat vinoilemaan sille hodarien valmistajille. Tai lähinnä vittuilivat siitä, että sen pyttipannu on aika eltaantuneen näköistä. Heitin siihen, että niin on muuten teidän naamatkin.

Siinä sitten puolin ja toisin avattiin päätämme.

Kun heittivät lopussa-sä menet yksin kotiasi, että mahtaa vituttaa. Niin heitin niille, että on mulla sentään nämä hodarin kaksi nakkimakkaraa jotka on enemmän mitä teidän housuistanne löytyy yhteensä.

Samalla käänsin selkäni heille ja sain naurun pyrähtyksiä heidän takanaan olevilta asiakkailta, kun nämä kaksi "vitsiniekkaa" jäivät nieleskelemään sanojaan samalla kun tilasivat lihapiirakoitaan.

Sain vihdoin ja viimein ostettua kunnolliset sukat mun vaelluskenkien kaveriksi. Ei maksanut kuin 30euroa x)

No, eipä tarvitse varpaiden palella sen vuoksi ainakaan, että olisi sukat hikoillut itsensä märiksi.

Josko nyt ottaisi pienet tirsat niin jaksaa sit paremmin painia illalla.

Hittolainen, kun tulee joka paikasta kaikenlaista paperia.

Miksi pankit eivät voi sähköistää tuota tiliotteiden toimitusta? Olisi paljon helpompi arkistoida tuollaiset tiedot tietokoneelle, kuin säästellä vuosikausia joitain papereita. Itse kun olen vielä tosi innokas heittämään silppuriin tuollaisia tiliotteita / palkkanauhoja niin palaa pinna noiden paperien kanssa. Onneksi palkkanauhat tulee nykyään sähköpostiin, mutta nuo tiliotteet sais tulla kanssa.

Jouduin juurikin toissa päivänä tilaamaan pankilta virallisemman kuitin eräästä maksusuorituksesta, koska en ollut siitä itselleni säästänyt kuittia=olin heittänyt tilinauhani roskiin jossa maksusuoritus ilmenee. Nettipankista tiedot löytyvät ja siltä taholta, jolle olen maksun suorittanut, mutta ei tuollainen nettipankin kuitti ole sama juttu kuin virallisempi paperi pankilta saatuna.

Vielä kun löytäisin uudesta sängystäni aikanaan saadun takuutodistuksen/maksukuitin niin voisin viedä sänkyni takuuhuoltoon. Tuossa ei sitten enää pankkikuitit auta, kun en muista edes milloin sänkyni olen ostanut saatikka millainen takuuaika siinä oli.

Kuitit, maan-ja päänvaiva.

Leikkasin pikkuveljeni hiukset ja laitoin ne hiukset sievään kasaan ja odottamaan poisheittämistä. Vaan miten kävikään.