Eilisen kalapuikkoepisodin innoittamana pohdiskelin illalla sitä, miksi on olemassa sääntöjä, jos niiden noudattamista ei kunnioiteta. Varsinkin, jos sääntöjä noudattamalla voidaan varmistaa se, että kaikki saavat tietyn määrän ruokaa tai vaikka lepoa.
Sitten mietin kouluikäisiä natiaisia, kun sain taas kerran kuulla eräällä ala-asteella työskentelevältä tutultani, että heidän koulussa kundit (tai kundi) kusee edelleen vessanpönttöjen taakse ja nurkkiin ja viimeisin tempaus oli ollut se, että oli kustu käsityöluokan ilmastointiaukosta sisälle. Tämä tapahtui viime viikolla. Mietin sitä, miten vikaan täytyy kotikasvatuksen mennä, että lapset alkaa kusee vessassa muualle kuin pönttöön. Tai minkälainen aivovamma pitää olla, että tuollaista tekee. Voisiko se johtua, ettei heillä ole mitään sääntöjä kotona? Kusevatkohan he kotonakin vessanpöntön taakse ja vanhemmat vaan taputtelee päätä "on se meidän Elmeri sitten epeli, kun se tuollaiseen jännään paikkaan tajusi pissiä" eikä sitten sanota, että sovitaanko sellainen sääntö, että kustaan sinne pönttöön, eikä nurkkiin?
Kuseminen ei ole loppunut, vaikka asiasta ollaan keskusteltu oppilaiden kanssa. Onko koululla oikeus vaatia jokainen kundi kusitestiin jolloin tämä nurkkiin kusiskelija/kuseskelijat jäisivät kiinni ja joutuisivat itse siivoamaan kusensa pois? Mun mielestä tuo olisi vähintä, jonka koulu voisi tehdä tuollaisen jälkeen. Ei tuollainen touhu ole normaalia!
Kuten eilen lehdistä luetusta jutusta saimme todeta, että kouluruokailussa asetetaan tietyt säännöt, joita noudattamalla pidetään huoli siitä että jokainen saa oman annoksensa ruokaa. Ja jos ruuasta jää nälkäiseksi, sitä voi mahdollisesti saada lisää, kunhan kaikki ovat ensin saaneet oman annoksensa ja tiedetään ettei kukaan jää ilman. Tuollainen ajattelutapa pitäisi olla itsestään selvä meille jokaiselle. Sitä en tiedä toteutuuko tällainen kouluissa nykyään, mun ollessa peruskoulussa ainakin oli tuo periaate.
Elämme yhteiskunnassa, jossa on sääntöjä. Säännöt koskettavat usein useampaa kuin yhtä ihmistä. Jos sääntöjä sovelletaan oman mielen mukaan itsekkäästi, ne eivät ole enää sääntöjä. Ei me voida (tai jotkut toki voi) ajatella itsekkäästi sitä, että mulla on nälkä mä saan ottaa enemmän kuin muut, jos kyseessä on sellainen ruokailutilanne jossa ollaan etukäteen ilmoitettu että ruokaa saa ottaa tietyn verran. Ei se tapaus ole varmaankaan ainoa, jolla on nälkä – Hän on vain luultavasti ainoa, joka ei ajattele muita. Vaikka sitä ruokaa jäisikin yli, pitää alkuun mennä sen mukaan mitä on ilmoitettu. Ei voi olla niin itsekäs ettei ajattele muita tuollaisessa tilanteessa. Tällaiset tapaukset ovat niitä rohmuja, jotka suuren nälänhädän aikoihin aikoina menisivät salaa ruokavarastoon syömään muiden ruokia kun ollaan laskettu ennakkoon että ruoka riittää tälle ihmismäärälle näin ja näin moneksi päiväksi. Ja sitten yksi ihminen rohmuaa muille varatut ruuat, koska ”oli vähän nälkä” jättäen hyvällä tuurilla jonkun täysin ilman ruokaa ja onko se sitten oikein?
Mulle ainakin opetettiin lapsena, että syödään ensin ilmoitettu/otettu/ennalta-annosteltu määrä ja jos ruokaa jää yli, niin sitten pyydetään/otetaan lisää. Piti aina ajatella myös muita, eikä vain omaa napaansa. Tämä periaate on ymmärtääkseni peruskouluissakin ollut käytössä.
Sama sääntöilmiö näkyy myös työelämässä. Otetaan esimerkkinä vaikka isompi jääkiekkohalli ja täysi jääkiekkopeli. Työvuoro kestää, riippuen siitä missä työpisteessä on, 4-6h. Pisimpiä vuoroja tekevät ovihenkilöt, jotka ovat niitä jotka tauottavat kaikki muut, kiinteissä pisteissä työskentelevät tapaukset.
Jos tapahtumassa on 12000 asiakasta, siellä on noin 120järjestyksenvalvojaa (lain mukaan sataa asiakasta kohtaan pitää olla yksi järjestyksenvalvoja). Työvuoroissa on yleensä 15-20min tauko. Tauotus aloitetaan noin 2h siitä, kun ovet on avattu ja pahin ryysis sisääntulossa on rauhoittunut ja jääkiekkopeli on alkanut sekä ovihenkilöt ovat käyneet omalla tauollaan.
Arvioidaan, että ovilla on yhteensä noin 15-20 henkilöä töissä jotka vastaa suurimman osan muiden järjestyksenvalvojien tauotuksesta. Tauotukselle on aikaa reilu tunti, sen takia ettei ole järkeä lähteä tauolle, jos työvuoro on loppumassa ennen kuin pääsee tauolta pois. Tauotuksen pitää myös loppua ennen kuin tapahtuma loppuu, koska ovihenkilökunnan pitää olla takaisin omassa työpisteessä huolehtimassa asiakkaiden ulosmenemisestä.
Tämän takia tuolla on hyvin tiukat säännöt sille, että jos sulle sanotaan tauon olevan 15min, niin sä et silloin voi olla tauolla 17 tai 20min. Jotkut ajattelee tässä vaiheessa, että no voi helvetti, miten parista minuutista voidaan nipottaa noin pahasti – mutta he eivät silloin huomioi, että he eivät ole ainoita, jotka tuolla on töissä, eivätkä ainoita joiden pitää päästä tauolle. Jos jokainen 100järjestyksenvalvojaa olisi edes sen yhden minuutin ylimääräistä, se tekee jo 100minuuttia, joka on aika paljon ottaen huomioon sen, kuinka monta henkilöä on tauottamassa muuta hallihenkilökuntaa ja kuinka lyhyessä ajassa tämä pitää tapahtua.
Jotkut ihmiset ovat aina sen pari kolme minuuttia myöhässä, suurin osa on just sen 15min ja hyvin Hyvin harvoin kukaan alle 15min. Tätä ei tapahdu juuri koskaan siis. Asioista voi aina sopia etukäteen, kun vaan avaa suunsa. Mikä saa ihmisen ajattelemaan, että hänellä on oikeus – joka kerta – olla sen 3min pitempään tauolla kuin muut, vaikka hänelle on sanottu että pitää olla ilmoitettu aika tauolla, eikä yhtään ylimääräistä – sen takia että täällä ei olla yksin töissä. Ja että noudattamalla annettua taukoa, pidetään huoli siitä että kaikki saavat taukonsa. Toki joskus voi sattua jotain yllättävää, jonka takia myöhästyy, mutta yleensä nämä myöhästyvät tapaukset ovat aina niitä samoja tapauksia. Niitä jotka jää jauhaa paskaa kahvitilaan, vaikka pitäisi olla jo takaisin työpisteellään että muutkin pääsee tauolle.
Mua ärsyttää myös se, että jos sovitaan tietty aikataulu, niin sitten sitä aikataulua noudatetaan. Miksi muuten sopia yhtään mitään, jos ei kerran pysty pitää sovitusta kiinni? Et sä helvetti voi työelämässäkään tulla ja mennä miten sattuu (riippuen toki työnkuvasta), jos sun työaika on sovittu 8-16, jos työhön liittyy puhelinvaihteen/ajanvarauksen/kaupan avaaminen tai vastaavaa niin silloin pitää olla jämpti. Vai olisiko näistä ”ei sääntöjä tarvii noudattaa tai ei se nyt muutamasta minuutista voi olla kiinni” -tapauksista kiva mennä lääkärillekin, ilman että on tiedossa monelta lääkäri on paikanpäällä edes. Tai yrittää tilaa ambulanssia ja odottaa sitä tunti, kun hoitohenkilökunnalla ei ollut ”fiilistä” lähteä ajelee heti, vaan juotiin ensin se kahvi pois ja vähän juoruttiin. Tai yrittää varaa lääkärille aikaa, mutta puhelinvaihde on kiinni silloin kun sen pitäisi olla jo auki? Tai mennä syömään ja sulle ilmoitetaan ”sori hei, ruoka loppu, kun osa ei noudattanut ilmoitettua annoskokoa”.
En väitä, että kaikkia sääntöjä pitäisi noudattaa orjallisesti, mutta kyllä ne säännöt, jotka vaikuttavat muihinkin kuin pelkästään itseensä, ovat niitä joita pitäisi jokaisen ihmisen pyrkiä noudattaa juuri sen takia, että on kyseessä myös muut ihmiset. Ei maailma pyöri, jos tuijotetaan vain omaan napaan. Paitsi ehkä heillä, joista on kiva elää kuin pellossa, ilman sääntöjä ja mennä oman fiiliksensä mukaan ajattelematta muita.
Ei täällä eletä kuitenkaan kuin armeijassa, mutta ei luulisi olevan kovin vaikeeta ajatella, että on olemassa sääntöjä joita noudattamalla myös muut saavat oman osuutensa ruuasta/levosta.