Suojelusprkl

Muutama viikko Provinssiin <3

Tilasin eilen retkikeittimen sekä itsetäyttyvän makuualustan. Nyt suunnitellaan kaverin kanssa plan beetä, jos käy niin että puolijoukkueen vuokraaminen ja autokyyditys ei onnistu.

On sitä ihminen hömelö. Viime vuoden Provinssirock oli ehkä hirvein keli ikinä olla telttailemassa. Meidän teltta oli puolillaan vettä ja olin napaani asti kurassa. Puin öisin päälleni kaikki mahdolliset kamppeet, jotka vaan löysin ja olin aivan jäässä silti. Ja ennen kuin reissu oli edes päättynyt päätin että ensi vuonna uudestaan. Provinssin leirintäalueella on vaan hyvä fiilis, vaikka viime vuonna fiilistely jäikin vähiin kun en jaksanut juoda tippaakaan alkomahoolia. Tänä vuonna varaudun alkomahoolilla ja yritän juoda niin, ettei tule krapulaa. Niin ja varaudun huomattavasti paremmin vaatteiden suhteen, kuin viime vuonna:D

Vielä pitäisi ostaa
- kumisaappaat (ettei tartte lainaa äiteeltä)
- fikkari
- pressu
- rinkka, jossa on itsessään myös tuoli
- proteiinijauhetta

Kunnon sadeasun ostinkin aika pian viime vuoden reissun jälkeen... Ja sitten sain Cityn Peppiinalta tosi lämpimät villasukat yks joulu, niin nekin voisi pakkaa mukaan. Eiköhän sitä tällä kertaa osaa varautua paremmin koitokseen, kun on kerran sen helvetin käynyt läpi:D

*Täpinöi<3*

.. Mutta niin helvetin lyhyt.

*Yrittää muistaa miten mua neuvottiin aiemmin päivällä*

... On melko perseestä.

Kätevää, että sähköpostiin ei saa lisättyä mitä suodattimia. Eikä sähköpostia saa pois päältäkään, vaan se tulee ilmeisesti aina kaupanpäälle kun avaa tänne profiilin \o/

Voi luoja, mun päässä liikkuu tuhat ja yksi asiaa joita en saa muodostettua järkeviksi lauseiksi. Pitkästä aikaa kun olisi jotain fiksumpaa tekstiä mielessä, niin sitten siitä ei saa tehtyä sellaista kirjoitusta joka ei paljasta liikaa mutta kertoo kuitenkin oleellisen asiasta. Luulen että Cityn kymmenen tuhannen merkkirajoitus huutaa hoosiannaa, jos tuosta asiasta intoudun kirjoittamaan syväluotaavasti.

Mua koskoo päähän tämä kaikki ajattelu. Eikä edes hyvän ystävän kanssa asiasta keskustelu ole auttanut tähän olotilaan.

Lähetän Soneran nettisivujen kautta työnumerollani tekstiviestejä ja nyt tää herjaa että mun saldoraja on ylittynyt, vaikka mulla ei ole työpuhelimessa mitään saldorajoja.

Vittu jee. Tämä helpottaakin mun työtä ihan helvetisti!

Voisin lopettaa kauhuskenaarioiden ajattelun, koska ne tuppaa aina toteutumaan.

Työkaverini on kipeenä, tämä tapaus jonka kanssa vastataan tällä hetkellä kahdestaan firmamme eri osastojen tilauksista. Noh, minä olen tässä nyt suurinpiirtein viikon opetellut toisella kädellä noita hommia, joita eräs lomalle jäänyt työkaverini on hoidellut. Osaan tehdä kaikista selkeimmät tilaukset, eli kun tilaaja tietää mitä haluaa ja keneltä haluaa, niin ei ole ongelmia. Mutta jos pitää alkaa vastailee yhtään mihinkään kysymyksiin, niin olen kusessa:D

Noh, nyt mä sitten olen täällä yksinäni ja vastaan kaikista firmaan tulevista tilauksista ja vääntelen tilaussoppareita kieli keskellä suuta ja sormet ristissä. Yksi työkavereistani valittelee kuumeista oloa ja mullakin on hieman tukkoinen olo. Keskusflikka ei sentään vielä ole kait kipeän oloinen.

Kai tässä pitäisi alkaa stressaileen...

En tajua miten jonkun pelkkä naamakuvan näkeminen saa aikaan oksennusreaktion ja sellaisen olon, että tekisi mieli vetää avarilla pitkin poskia. Miksi noista BB-tähdistä pitää tulla jonkinsortin kestojulkkiksia pitkäksi aikaa ohjelman päätyttyä...

Uskaltauduin vihdoinkin käydä vaa´alla x) Painoa tullut neljä kiloa lisää... Tosin tuossa on mukana kaikki tämän päivän aikana juodut nesteet (tai ne ainakin joita en ole kussut pois) ja ruuat, että realistinen painonlisäys on varmaankin parin kilo luokkaa. Ups. Joo, kai se on pakko todeta etten ole näitä ihmisiä jotka saa syödä mitä sattuu ja miten paljon sattuu, enkä varsinkaan näitä jotka voi syödä karkkia mielinmäärin:D
Tullut vedettyä aivan liikaa mässyä taas stressin tähden, eikä ole tullut liikuttuakaan ihan niin paljoa kuin tuossa alkuvuodesta, kun olen alkanut fillaroimaan töihin kävelyn sijaan.

Voihan ahdistus ja niskasta kiinniotto.

Voi luoja, että pännii taas vaihteeksi ihmiset jotka löntystelee juna-asemilla varsinkin rullaportaista ja varsinkin silloin kun itsellä on tolkuton kiire junasta toiseen junaan.
Tänään taas tuli sellainen olo, että voisi vetää vähän karatee edessä möllöttävien ihmisten päihin, kun rullaportaat oli vallattu koko leveydeltä eikä kukaan liikkunut mihinkään. Möllöttivät ja seisoivat vaan siinä paikallaan, myös sillä puolella portaita joka mun tietääkseni on pyhitetty heille jotka eivät syystä tai toisesta halua seistä koko rullaporrasmatkaa paikoillaan.

Myöhästyin taas junasta tuon takia, kerkesin sentään niinkin pitkälle että sain painettua mun junan ovenavausnappulaa, mutta liian myöhään. Juna oli jo lähtenyt liikkeelle. Hieman rupesi pännimään. Ei, ei olisi auttanut edes se että olisin pyytänyt näitä rullaportaissa seisovia tapauksia väistämään, siinäkin olisi mennyt oma aikansa. Ja kun tuo vaihtoyhteys oli vain ehkä viidestä sekunnista kiinni...

Helvetti, hommaan jonkun sähkötainnuttimen jolla voin lamaannuttaa kaikki hitaasti kulkevat ja rapuissa mun edessä möllöttävät tapaukset, sit voin kävellä heidän ylitse kun on kiire junaan tai muualle. Helvetten kun yksinkertaisia muiden huomioimisia hallita edes, saatana. Mikä siinä on niin vaikeaa? Häh?!?

Ei hyvä idea lähteä liian kiireessä elokuvaan ja paniikissa ostaa karkkia itselle ja leffaseuralaiselle tyylillä "otan vähän kaikkea, kun en ole ihan varma mistä tuo toinen tykkää".

Leffa alkoi 20:00 ja 19:45 vasta päätettiin, että mennään leffaan ylipäätään. Ei muuta kuin kenkulit jalkaan ja pihalle. Seuralainen suuntasi hommaamaan leffaliput ja minä suuntasin karkkikauppaan hakemaan "vähän naposteltavaa".

Ladoin aivan päättömänä karkkia pussiin ja vasta kassalle mentäessäni ja karkkipussin vaa´alle nostaessani tajusin, että pussi oli aivan järjettömän kokoinen. Otin sitten kevyesti 600grammalla irtokarkkeja.
Repesin nauramaan, koska en oikeasti tajunnut paljon sitä karkkia muutamassa minuutissa pussiin kauhoin...

Olo on nyt sen mukainenkin, että on tullut syötyä vähe sokeria. Voi luoja mä haluan kualla.