Suojelusprkl

Tuli sitten eilen napattua nukahtamislääke siinä toivossa, että se olisi oikotie onneen ja uneen. Mutta vitut se mitään auttanut, taas pyörin punkassa puolille öin ja vielä sen jälkeenkin. Sain itkukiukkuraivokohtauksen ja teki mieli laittaa köysi kaulan ympärille ja hankkia tukehtumiskuolemalla kunnon unet.

En ole koskaan tykännyt unettomuudesta, mun psyyke ei vaan jotenkin kestä sitä jos elimistö on liian kovan stressin kourissa. Pitää vähentää työntekoa kesää kohden niin ei ole niin stressaantunut kun kerkeää harrastelemaankin jotain.

..että vituttaa kaikki armottomasti. Tai sitten se johtuu vain tästä väsymyksestä ja painostavasta ilmasta. Menkoistakaan ei voi johtua, koska ne olivat jo.

Auttaiskohan, jos huutaisi...

Rupesin tässä juuri miettimään, että millaisia vaikutuksia unettomuudesta on ihmisiin, koska itse olen havainnut itsessäni melko pelottavia olotiloja kun olen nukkunut huonosti pitemmän aikaa.

Halusin vain jakaa kanssanne, että mua risoo ihan vitusti tyhmät ja vastuuttomat immeiset. Jos saisin liitettyä tähän äänen, kuulisitte tällä hetkellä karmivaa huutoa ja pään takomista seinään.

Ehkä olen vaan väsynyt, mutta repeilin tälle äsken pitkän tovin.

Jalkahiki voi olla kuolemaksi:)

Näin unta, että mulla oli kauhiat silmäpussit, sitten tajusin ettei se ollut unta -vaan totista totta.

Kamerani katosi ja löytyi Turussa viikonloppuna. Eilen sain vihjailevia pikaviestejä kamerani kuvasisällöstä ja olin toivoa täynnä: Olisiko siellä homoeroottisia kuvaotoksia. Vai mitä kivaa siellä odottaakaan.

Äsken sain kamerani takaisin ja petyin -siellä ei ollut yhtään alastonkuvaa tai edes pippelikuvia. Hitto te olette nysviä. Jos miulla ois jonkun kamera käytössä niin tekisin niiiiiiiiiiiin pahoja källejä sillä että:)

Minun työkaverillani on ehkä maailman sympaattisimman näköinen hurveli. Mä ihastuin "Jussi-koiraan" ihan samantein, kun sen ensimmäistä kertaa näin. Se oli rakkautta ensi nuuhkaisulla:)

Olen itse ehdottomasti enemmän kissaihminen, kuin koiraihminen. Mutta tämän koiran voisin ottaa itselleni, kun soon niin hellyyttävä:)

Minkä vuoksi nuoret ihmiset ovat valmiita tekemään mitä tahansa päästäkseen julkisuuteen?

City on mielestäni hyvä esimerkki huomionkipeistä ihmisistä, mutta kuka oikeasti kuvittelee ponnahtavansta tätä kautta kestojulkkikseksi? Tai jostain seiskan tähtityttökuvista? Miksi nuoret ihmiset myyvät vartalonsa, tai antavat sen ilmaiseksi netissä tissejään esittelemällä. Luulevatko he, että heistä oltaisiin sen jälkeen vielä kiinnostuneita, kun heidän ilmaiset alastonkuvat ovat jokaisen nettirunkkarin tietokoneelle tallennettuna? Miksi ihminen haluaa jäädä ihmisten muistikuviin vartalonsa joka koloa esittelevänä nettityttönä/poikana?

Äh, nyt tämä juttu lähti taas ihan väärille raiteille. Mun piti kirjoittaa Martina Aitolehdestä ja siitä Keskisen Vesan blondista, jonka nimeä en just nyt muista. Tai itseasiassa sain idean kirjoittaa tästä eilisten Keskisen Vesa-otsikoiden vuoksi, kun tämän raiskausilmoituksen tehneen tytön äiti oli antanut lausunnon iltapäivälehdelle "tyttäreni soitti ja itki hysteerisenä". Itse en haluaisi jäädä ihmisten mieleen Vesan polkemana nuorena naisena. Tosin se olisi aika mahdottomuus ylipäätään, koska en voisi koskaan harrastaa seksiä rahan tai julkisuuden vuoksi.

Ehkä se johtuu mun sukupuolesta, etten arvosta julkisuudenkipeitä naisia. Tai sitten se johtuu mun kasvatuksesta ja moraalista.

Martina on oikein hyvä esimerkki julkisuudenkipeästä tapauksesta, mutta ehdottomasti hauskin hänen tempauksistaan on ollut hänen "hienon" tatuointinsa esittely. Tatuointi, jossa oli kirjoitusvirhe. Samassa artikkelissa hän vielä mainosti itse suunnitelleensa tatuointinsa.

Ei tästä jutusta tullut sitä, jota aamulla fillaroidessani mietiskelin, koska ajatukseni ovat vielä tyynyllä joka on kotona.

Mutta se mitä yritin tällä hakea, että mikä on se hinta joka pitää maksaa, että pääsee julkisuuteen ja olisitko sinä valmis maksamaan sen hinnan? Ja miksi? Miksi kuvittelisit julkisuudenhenkilön elämän olevan jotenkin hekumaalisempaa, kuin taviksen?

Rupeaa kohta vituttaa, tai no siis mua vituttaa jo, se etten saa nukuttua. Eilen illalla olin kasin aikoihin ihan valmista pullaa, mennä nukustelemaan. Ysiltä kampesin punkkaan ja vielä yhden aikoihin olen kiroillut nukkumattomuuttani. Ei naurata enää.

Vihaan amppareita ylikaiken. Äsken kävin heittämässä roskia ja menin pihalle "parvekkeen" ovesta. Kun tulin takaisin huomasin, että olin saanut kutsumattoman vieraan luokseni. Ampiainen pörräili iloisesti asunnon sisällä. Kiva kiva. Ei sitten tarvitse vähään aikaan mennä tuonne olkkariin :(