Tulin juuri kotiin. Olin viettämässä nolla-aikaa tallilla. Hepalla oli ollut pari rankempaa reenipäivää, joten sujahdettiin heijastimiin ja käytiin kävelylenkillä. Ihan vaan kahdestaan. Höpöttelin karvakorviin ja rapsuttelin ja kuopsuttelin ja venyttelin vielä ukkelin koivet lenkin jälkeen. Oli mukavaa.
Miksi ihmeessä se sitten on nolla-aikaa?
Katsokaas kun Väestöliiton Heli Vaaranen on keksinyt, että kaikki aika, jonka sinkku viettää "kotona, suljetussa kaveriporukassa tai vanhempiensa kanssa" on nolla-aikaa.
Koska tokihan sinkun pitäisi mielummin räätälöidä ajankäyttönsä siten, että hän killuisi oksalla toisen sinkun poimittava kuin kypsä hedelmä. Että löytyisi se kumppani. Että olis sitten sellainen normaali parisuhteessa oleva ihminen.
Niin, että mitäs muuta se ratsutallilla vietetty aika olisi naispuoliselle sinkulle kuin nolla-aikaa. Eihän siellä ole kuin muita tätejä, pari tammaa ja loput ruunia. Oreja löytyy naapurista mutta ovat alaikäisiä.
Pitäisi siis pistää koni myyntiin ja siirtyä muiden harrastusten pariin. Googlaus nostaa hakutuloksiin vain Suomi24-kuonaa eikä oikeita tilastoja, joten arvaillaan. Kannattaako siis tarjoutua huoltonaiseksi höntsäkiekkoilijoille vai kiillottamaan peltoauton konepeltiä?
Duunit. Aivan totaalista nolla-aikaa. Meillä on siellä neljä miestä, kaikki varattuja ja osan puolisotkin ovat samassa työpaikassa. Vuosi sitten oli töissä pieni hetki, kun ei oltu nolla-ajalla; Turusta tuli kaksi hunksia palaveriin. Hunksit olivat sinkkumiehiä. Tarkemmin ajatellen ns. way out of your league -miesten kanssa ajan viettäminen on luultavasti myös nolla-aikaa, joten ei voittoa sieltäkään.
Toisaalta, tilastojen mukaan tilanne ei ole toivoton. Olenhan digialalla ja Tilastokeskuksen mukaan Tietotekniikan asiantuntijoista 66% on miehiä. Ei siis sentään tarvitsisi alaa vaihtaa. Ainoastaan työpaikkaa.
Mihis muuhun se aika menee. No, liikkumiseen töihin ja takaisin. No, tunnetusti miehethän ei julkisilla kulje. Minä sen sijaan olen liikkunut niillä viime kesään saakka. Silkkaa nolla-aikaa! Nyt fillaroin. Parempi, koska lienee tilastollinen tosiasia, että ne autoilijat, joille punainen liikennevalo on vaan kehotus painaa kaasua, ovat miehiä. Pidetään siis fillarointi. Kenties plätsähdän joku aamu unelmieni miehen auton etusäleikköön.
Nyt jää enää nukkuminen. Jälleen apuun tulevat tilastot. Vuonna 2010 vain joka kuudes asunnoton oli nainen.
Haaskaan siis aikaani kellimällä yöni täällä neitsytkammiossani.
Paremmat chanssit ois pariutua, kun koppaisin makuupussin kainaloon ja painelisin yömajaan anomaan petipaikkaa.
Tiedä vaikka aamupalalla natsais!
4 kommenttia
licence27
10.2.2015 03:00
Nolla aikaa klo 10-23 ja ruokatuntia lukuunottamatta näkemättä mitään muuta elävää kuin kauhaa paenneen hiiren. Niin ja oikein arvattu matka taittui autolla- ilmeisesti lähdettävä katsomaan jos tulisi vastaan edes jonkun eläimen ulkoiluttaja.
Vastaa kommenttiin
Laura
10.2.2015 20:03
Tuntuu nyt, että tässä on vedetty herneet nenään vähän tyhjästä... Kolumnissahan käsiteltiin sinkkuja, jotka haluavat löytää kumppanin, eikä puolella sanallakaan sanottu, että kenenkään tarvitsee näin toimia mikäli haaveissa ei ole juurikin kumppani, saati että sinkuissa sinänsä olisi mitään vikaa.
Vastaa kommenttiin
licence27
11.2.2015 11:27
Ainakin työpaikan löytämisestä sanottiin ennen ettei kukaan tule kotoa hakemaan. En tiedä miten on naisten laita. Varmaan niin kauan kuin on nuori ja nätti niin aina löytyy ainakin huonoa seuraa sinne makuupussiin tai neitsytkammioon. Jos kaupassa olisi sinkkukori niin uskaltaisitko tarttua siihen?
Mitä sit tulee julkisiin kulkuneuvoihin niin jos muistelen vuosia 1997-2005 jolloin tuli lennettyä, istuttua junassa kymmeniä tuhasia kilometrejä ja vähän tietysti joutui käyttämään bussia ja lauttaakin. Kyllä ne kiinnostavat naiset ovat vähissä myös julkisissa kulkuneuvoissa ja kun niissäkin on pääosin numeroidut paikat. Korkeintaan kerran vuodessa tuli joku kiinnostava vastaan. Varmaan tuli vastaan, mutta ei pelkoa että olisi istunut vieressä.
Sitten taas kun tulee vastaan "way out of your league" henkilöihin niin kyllä silti kannattaa avata suunsa jos vaan suinkin uskaltaa. Muistan yhden upean naisen jolle paluumatkalla tarjosin paikallisjunassa palan kaupungin halvinta pizzaa ja sen jälkeen junassa matkustaminen oli ajoittain paljon hauskempaa.
Pystyykö edes väestöliitto mallintamaan sen pienen todennäköisyyden jolla molemminpuolinen kiinnostus löytyy ja vieläpä sellaisella hetkellä kun molemmat ovat sinkkuja?
Vastaa kommenttiin
Anonyymi
5.12.2021 10:31
Täältä löydät pian seksiä, suhteita, Deittailua --> http://dating24.me
Vastaa kommenttiin