Tulin juuri kotiin. Olin viettämässä nolla-aikaa tallilla. Hepalla oli ollut pari rankempaa reenipäivää, joten sujahdettiin heijastimiin ja käytiin kävelylenkillä. Ihan vaan kahdestaan. Höpöttelin karvakorviin ja rapsuttelin ja kuopsuttelin ja venyttelin vielä ukkelin koivet lenkin jälkeen. Oli mukavaa.
Miksi ihmeessä se sitten on nolla-aikaa?
Katsokaas kun Väestöliiton Heli Vaaranen on keksinyt, että kaikki aika, jonka sinkku viettää "kotona, suljetussa kaveriporukassa tai vanhempiensa kanssa" on nolla-aikaa.
Koska tokihan sinkun pitäisi mielummin räätälöidä ajankäyttönsä siten, että hän killuisi oksalla toisen sinkun poimittava kuin kypsä hedelmä. Että löytyisi se kumppani. Että olis sitten sellainen normaali parisuhteessa oleva ihminen.
Niin, että mitäs muuta se ratsutallilla vietetty aika olisi naispuoliselle sinkulle kuin nolla-aikaa. Eihän siellä ole kuin muita tätejä, pari tammaa ja loput ruunia. Oreja löytyy naapurista mutta ovat alaikäisiä.
Pitäisi siis pistää koni myyntiin ja siirtyä muiden harrastusten pariin. Googlaus nostaa hakutuloksiin vain Suomi24-kuonaa eikä oikeita tilastoja, joten arvaillaan. Kannattaako siis tarjoutua huoltonaiseksi höntsäkiekkoilijoille vai kiillottamaan peltoauton konepeltiä?
Duunit. Aivan totaalista nolla-aikaa. Meillä on siellä neljä miestä, kaikki varattuja ja osan puolisotkin ovat samassa työpaikassa. Vuosi sitten oli töissä pieni hetki, kun ei oltu nolla-ajalla; Turusta tuli kaksi hunksia palaveriin. Hunksit olivat sinkkumiehiä. Tarkemmin ajatellen ns. way out of your league -miesten kanssa ajan viettäminen on luultavasti myös nolla-aikaa, joten ei voittoa sieltäkään.
Toisaalta, tilastojen mukaan tilanne ei ole toivoton. Olenhan digialalla ja Tilastokeskuksen mukaan Tietotekniikan asiantuntijoista 66% on miehiä. Ei siis sentään tarvitsisi alaa vaihtaa. Ainoastaan työpaikkaa.
Mihis muuhun se aika menee. No, liikkumiseen töihin ja takaisin. No, tunnetusti miehethän ei julkisilla kulje. Minä sen sijaan olen liikkunut niillä viime kesään saakka. Silkkaa nolla-aikaa! Nyt fillaroin. Parempi, koska lienee tilastollinen tosiasia, että ne autoilijat, joille punainen liikennevalo on vaan kehotus painaa kaasua, ovat miehiä. Pidetään siis fillarointi. Kenties plätsähdän joku aamu unelmieni miehen auton etusäleikköön.
Nyt jää enää nukkuminen. Jälleen apuun tulevat tilastot. Vuonna 2010 vain joka kuudes asunnoton oli nainen.
Haaskaan siis aikaani kellimällä yöni täällä neitsytkammiossani.
Paremmat chanssit ois pariutua, kun koppaisin makuupussin kainaloon ja painelisin yömajaan anomaan petipaikkaa.
Tiedä vaikka aamupalalla natsais!