Päivän kela liittyy sairauteen, ja siihen mitä se on. Tässä useita eri sairaaloita viimepäivinä kierrellessäni keikkahommissa olen ollu huomaavinani yhtäläisyyksiä sairaissa ihmisissä, riippumatta siitä onko vaiva neurologista, psyykkistä vai ihan somaattista elimellisellä tasolla. Ihmettelenkin nyt, onko sairaus inhimillinen piirre, eli onko sairaus sairaudettomuuden puutetta.
Miksi ihminen usein sairaalassa ollessaan regressoituu? Tai miksi ensimmäisenä "terveyden häiriössä" opitut normit unohtuvat ja ihminen palaa sellaiseen alkukaintaiseen ärsyke-reaktio tyyppiseen hedonistiseen tilaan jossa toimitaan vain "tyhjällä pohjalla" ilman mitään mahdollisuutta rakentavaan ajatteluun. Näitä ajattelin.
3 kommenttia
Muusantuuska
25.7.2006 15:02
Itse töissä sairaalassa...huomasin pari päivää sitten Marian päivystyksessä että suurin fobiani nykyisin on sairastua ja joutua omalle työpaikalle hoitoon...jonottaessani lääkärille ihan itkin kun ajattelin =)Mieluummin autan kun olen autettavana...
Regressio johtuu huolestumisesta...kukaan ei ole mielellään kipeä ja sairaalassa. Lääketokkurassa on helpompi taantua...mä ymmärrän sen nyt paremmin.
Vastaa kommenttiin
kiltti_n
27.7.2006 08:34
Tai ehkäpä ihminen haluaa antaa vastuu itsestään toisille "ammattilaisille". Luotetaan hoitavan henkilökunnan ammattitaitoon ja kokemukseen?
Sairaalan tms rutiinit syövät äkkiä omat rutiinit ja on paljon helpompaa heittäytä siihen mukaan kuin taistella vastaan. Hoitajat tulevat joka tapauksessa klo 7 tuomaan aamupillerit nukuu tai ei jne.
(Eihän kampaajallakaan aleta itse vääntämään kesken aikan hiuksia vaan heittäydytään huoleti ammattilaisen käsiin. HUOM: en nyt niinkään vertaa sairastamista ja kampaajalla käyntiä keskenään) Halutaan, että joku toinen auttaa paranemaan. Onneksi on auttajia.
Vastaa kommenttiin
Anonyymi
5.12.2021 11:43
Täältä löydät pian seksiä, suhteita, Deittailua --> http://dating24.me
Vastaa kommenttiin