Aikasi voit hukata näihin, ja katua LOPUN elämääsi

Hellekausi oli kerännyt sisuksiini kiehuvaa kihisevää äkäilyruutia, joka nyt onneksi kastui polkiessani sateessa. Ihana tunne, kun oikein vilutus meinasi hiipiä paidan alle. Mutta kokomärkyyttä ei ole tullut vielä paljon treenattua, joten odotan tuleviakin kastumisia. Tiedän että mahdollinen energioiden lisääntyminen löytyy vain & ainoastaan siltä reitiltä ( + viileistä tuulista), ei lamaavasta tukalasta kuumuudesta.
***
Mutta otsikon hahmottelemaan listaan käsiksi. En jaksa kirjoittaa napakasti. Siksi kirjoitankin löysästi, vähän niinkuin puolihuolimaton naiminen puoliveltolla mulkulla (no JOHAN nyt taas kielikuvan lykkäsi, zori!!), tai jotain sensuuntaista. Montakohan kohtaa laittaisin. Taidan tyytyä vain viiteen. Laitan lainausmerkkeihin sentyyppistä sisäistä puhetta, jota kyseiseen kohtaan väistämättä liittyy.

1. Kroonistunut suunnitteleminen
"Nyt täytyy suunnitella kellontarkasti miten juhannus vietetään, ja kesäloma ja sitten siitä eteenpäin loppuvuosikin. Jos suunnitelmasta lipsuminen uhkaa, elämä on pilalla, koska sen hallittavuus kyseenalaistuu. Kun kaikki sujuu MINUN mieleni mukaan (säätilaa myöten), olen melkein tyytyväinen. En ikinä ihan tyytyväinen,koska se olisi epäilyttävää."

2. Kroonistunut oikeanlaisuuden tarkkaileminen
"Nyt mun täytyy olla tosi tarkkana koko ajan että mä syön oikeita asioita, ja teen oikeita asioita, ja ostan oikeita asioita, ja tapailen oikeita ihmisiä, ja liikun oikealla tavalla, ja olen seksikäs oikealla tavalla, ja etsin oikealla tavalla sitä oikeinta. Jos teen jotain väärin, putoan trendikärrystä, enkä voi olla uskottava omasta enkä toisten mielestä. Saatan lihoa, sairastua, köyhtyä tai jäädä luuseri-sinkuksi. Onnellisuuden TÄYTYY tulla palkintona siitä, että olen tehnyt kaiken oikein, ja käyttänyt herkeämättä voimavarani siihen."

3. Kroonistunut häpeäminen
"Nyt mun täytyy HÄVETÄ, koska mä olen epäonnistunut muutamassa jutussa tosi pahasti. En olisi ikinä uskonut että niin pääsisi käymään. Harkinta vaan jotenkin petti, ja tulin tehneeksi sellaista mitä en olisi itsestäni ikinä uskonut. Eihän niitä edes kehtaa kenellekään kertoa. Pahiten hävettävät omat tunnereaktiot, jotka haluaisin poistaa. Se miten kipeätä teki kun tulin hylätyksi ilman selityksiä ja miten vihlaisi mieltä, kun pidin ystävän ihmistä, joka olikin puhunut minusta toisille pahaa selän takana useita kertoja. En tietenkään ääneen sanonut mitään, koska tavallaanhan se oli minun vikani. Ehkä hän oli oikeassa niissä negatiivisissa jutuissaan."

4. Kroonistunut pelkääminen
"Nyt kyllä täytyy pitää mielessä miten huonosti voi käydä kaikessa mitä yrittää. Mikään ei onnistu, ja takapakkia tulee kaikessa. Parasta olisi pysytellä samoissa tutuissa kuvioissa, koska siten voi välttyä ikäviltä yllätyksiltä. Jos olen oikein tarkkana, ja varmistelen jo etukäteen mikä kaikki voikaan mennä pieleen (matkalla, parisuhteessa, työssä, viikonlopun vietossa jne. jne.), niin selviän ehkä hengissä. Kuolemaa pelkään niin paljon, etten kunnolla uskalla edes elää tai hengittää. Voisin paljastua kuolevaiseksi."

5. Kroonistunut katuminen
"Nyt mä kyllä tajuan miten pahoja virheitä olen tehnyt elämäni varrella. Todella rankkoja virhearviointeja. Ei niitä enää voi korjata. Parasta etten ainakaan kerro niistä kenellekkään. Eihän muilla ole tälläisiä älyttömiä epäonnistumisia, koska ne ovat viisaampia. Mulle on jäänyt niin pahoja traumoja, ettei ne kyllä korjaannu ikinä. Ei siinä puhumiset mitään auta. Olen tosi pettynyt itseeni, kun muistelen miten katkeria vaiheita elämän varrella on ehtinyt olla."
***
Joooh. Olihan sitä tossakin alkajaisiksi. Melkein hengästyin.

Kirjoitettaessa soi Se on toi v..un merisää ja liikennetiedote vielä päälle