Annan heille pitkät - eikun etäisyyttä & aikaa

Viikontakaisten todella tukalien ahdinkovaiheiden jälkireaktiona iski jonkinasteinen äkäisyys. Kaiketi terve vastavaikutus. Olen keskittänyt viestintäni ja kommunikointini liian vahvasti ihmiseen/ihmisiin, jotka murentava myönteisyyttä. Eivät tee sitä tahallaan, vaan tavallaan tahtomattaan, koska ovat omien nahkojensa ja päidensä sisällä niin kiinni omissa huomiota vaativissa traumoissaan ja ongelmissaan. Minäkin rupesin kiinnittymään liiaksi toisen ihmisen päänsisäisiin tilanteisiin. Välittämisen ja kiintymyksen (ystävyyden peruskiviä) kääntöpuolena tulee tuskaisuus, kun ei pysty toisen huonoa henkistä olotilaa mitenkään huojentamaan.

Henkisesti huonokuntoisena en vaan tollasta painolastia jaksa kantaa tikahtumatta. Minun 'lajini' ei voi olla pyyteetön toisten kuunteleminen kaikkina vuorokaudenaikoina syvästi empaattisena ja huolestuneena. Menetän siihen vähätkin voimani, ja oma oloni on entistä surkeampi. Millä mä sitten itseni ja oman hyvinvointini kannalta välttämättömiä liikkeitä teen? Tosta isosta tuskakokemuksesta tuntuu nyt kumpuavan jotain muutoshaluisuutta ja -hakuisuutta. Suoritin äsken kaffeseremoniakokeilun ilman SUKLAATA. Tuntui hieman jotenkin vaillinaiselta, vaikka oli perunapiirakkaa ja juustoa ja suolalihaa ja suolakurkkua. Tuntuis se toinen tai kolmas kupponen VAATIVAN seurakseen jonkun pikkuisen makian. Mutta kun irtokarkkipussi odottaa toisessa osoitteessa, niin jostain kohtaa yritän vähentää. Keksipaketti EI kokemukseni mukaan ole hyvä korvaava vaihtoehto, koska niitä tulee sitten napattua useita. Hmm...joku vesirinkeli tai minikorvapuusti voisi olla sopivata tavaraa.

Jälkijanotus on ollut mieletöntä sen jälkeen kun aloitin paastovuorokausien jälkeisen tankkaamisen. Laiminlöin silloin horkkaisena haamuna juomisetkin melkein kokonaan, joten joku puolikuivumisilmiö varmaan pääsi käyntiin. Janoonhan ihminen nääntyy nopeammin kuin nälkiintymiseen. Tai sitten extreme-janotus kertoo diabeteksen olevan nyt tosissaan jo iskeytymässä sisuksiin :((

Mutta loppukevennyksenä kerron erinomaisesta palvelusta, jota sain kirjastossa: en muistanut tietyn levyn nimeä (oikein) enkä esittäjää, vain kansikuvan ja jotain mahd. sanoja levyn nimestä - ja sieltähän tosi pätevä virkailija kiikutti minulle tismalleen oikean läpyskän. Kaikkia genrejä he eivät mitenkään voi hallita/harrastaa, mutta avainsanat "musta nainen" auttoivat varmaan oikeaan eli A. Kidjon suuntaan. Multa oli kyseinen nimi aivan totaalisesti kateissa!! Itekkin vähän aloin epäillä että voisko tumman kaunottaren levyn nimi olla jotain Ivory Soul ... No voihan se, kun laitetaan eteen se tarpeellinen sana BLACK.

Kirjoitettaessa soi Ei tumma, vaan vaaleaihoinen kaunotar: Emma Salokoski