Erotiikan energisoiva vaikutus tulee viiveellä..

Minun ja Mr Namelessin vuorokausirytmitys on samansuuntainen: valvoskelua aamupuoleen asti, sitten unta senverran kuin mieli & kroppa vaatii, ja vasta sitten verkkaisesti jaloilleen ja jotain askaretta alulleen. Tästä lähtökohdasta tapaamisten ajankohdat venähtelevät pakostakin aina likimain puolenyön tuntumaan. Nyt on palattu taas alkuaikojen ohjelmistojärjestykseen eli ensin kaffetta ja keskusteluja, sitten vasta käsiksi lähikontaktiin. Yhteneväinen näkemys vallitsee siitä, että ihmisiä yhdentävä intiimi läheisyys ainakin hetkellisesti tuottaa jotenkin "kirkastuneen" olotilan. Raukeanakin olo on virkeän terävä, vaikka aamunkoitto on käsillä. Harmit haihtuvat taustalle, ja muut elämän värisävyt korostuvat. MUTTA sitten tulee tolkuton väsymys; aivan muumiomainen olotila.

Elpyminen lähtee käyntiin pikkuhiljaa, ja fiilis muuttuu aktiivisemmaksi, mutta usvaisuusvaihe on tuskaisa. Mulla on niin paljon tätä kipu-usvaa muutenkin, että tietysti tuskastun siihen. Silloin kun yleensä JAKSAN pohdiskella, tajuan olevani umpikujamaisessa tilanteessa, josta ei vaan ole mitään ulospääsyä. Lääkärikäynti ei siihen tule korjausta tuomaan, ja kysehän onkin vain perustulosta, jota jostakin päin pitäisi saada. Mitään taisteluita en jaksa käydä, enkä rampata anelemassa siellä sun täällä. Varaudun olemaan tulottomana ja jäädyttämään tarvittaessa päätösten odottelun ajaksi mm. vuokranmaksut, koska muutakaan en mahda. Vastaukseni siihen miksen ole hoitanut sitä tai tätä tai tuota asiaa ajoissa (tai lainkaan) on tyhjentävä ja kaikenkattava "Ei ole voimia."

Kirjoitettaessa soi Lätkäselostusta