Joulun tähdet tuikkikaa

No toivotaan ainakin että tuikkis jokin muukin kuin viiltävä pirullinen tikaripäänsärky, joka jylläsi tossa alkuviikosta oksennuksineen kaikkineen. Sen siitä saa, kun kerta kerran jälkeen uusin addiktioni eli R-kiskan pussinamut (samoja on Ärräboksissa) ottaa ylivallan. Myöhemmin sitten maha & maksa kostava moisen yliannostuksen ja holtittomuuden.
***
Sananen joulusta, muttei sen enempää. Joskus pohdiskelen MIKSI se tuntuu ihmisille olevan niin mielettömän tärkeä rituaaleineen kaikkineen. Ikäänkuin haussa olisi jokin rikkumaton eheä illuusio, hetkellinen harmonia, kaiken vuoden aikana koetun sovitus tai ihmisarvon lunastus "oikeanlaisella" jouluvalmistelulla. Ei niitä vuoden aikana kertyneitä laiminlyöntejä sillä tietenkään soviteta, että lastataan kuormaan velvollisuuslahjoja ja hurautetaan tapaamaan ihmisiä, joita ei muutoin ole aikaa/halua muistaa edes puhelinsoitolla.

Entä sitten, jos harmonian sijasta tuleekin armotonta stressinpurkurähinää, suorastaan käsikähmää sen oman rakkaan kanssa? Joulumieli on pilalla, eikä siinä sitten paraskaa itse paistettu pipari enää auta. Tuju kulaus joulujuomaa saattaa palauttaa rauhan, jos molemmat nauttivat saman verran ja homma pysyy balanssissa. Pettymys hätäisesti tai huonosti valitusta lahjasta pitää myös kyetä kätkemään taitavasti niin ettei suupielikään värähdä. Jos lahjan antajana osuu olemaan yliherkästi loukkaantuva tarkkatutkainen persoona, hän kyllä valppaana havaitsee pienimmätkin reaktiot. Huom! Tässä kohtaa onni suosii meitä, joilla on luontaisesti kaikesta jotain myönteistä(kin) sanottavaa sekä treenautunut pokerinaamari ja synnynnäinen hymy.

kyynisistä pikakommenteistani huolimatta
kaikilla bloggaajille ja lukijoille joulurauhaa!

Kirjoitettaessa soi Kyyneleitä joulupuurossa