hormooniflunssa

I'm special. Stop-eating-the-paste-special.

Joo, katoin gilmorea tänäänKin ja eilenKin. Ja aion kattoa huomennaKin.

***

Siitä mukava juttu olla nainen ja vieläpä juuri minä yksilöityneenä. Ei oo eka kerta, kun ennen marjanpoimintaa tulee flunssa. Kolmatta päivää nuha, yskä yrittää olla mutta ei kuitenkaan ole, kuumetta oli vajaan vuorokauden verran. Ja mukavasti viikonloppuun ajoittuu tämä tauteilu, jolloin ei tarvi lähteä yhtään mihinkään, esimerkiksi kaverin synttäreille. Ihan jo siitäkin syystä, ettei vaan ole potkua olemuksessa. Olin suunnitellut lauantaille muutakin, kirpparikierrosta nimittäin. (Ja oli kyllä muitaki suunnitelmia.) Valtterille en ainakaan lähde, siellä loppuu happi terveenäkin. Enkä varmaan mee muuallekaan. Möllötän kotona.

Tekemistä on kyllä. Tikku-ukot pitäisi saattaa vartalolliseen tilaan ja vaatettaa. Ja sen viime vuoden talviseppeleen vois liimailla lopultakin kasaan. Ja vois vaikka Neuloa. (Ärsyttää aina, kun kaveri hokee kutovansa ja kuinka hänen mummunsa tai joku on opettanut käsitöitä ja puhuu kutomisesta. Siinähän puhuu. Mulle on opetettu KOULUSSA, että neulominen on sitä puikoilla soheltamista langan kanssa ja että mattoja jne. kudotaan, esimerkiksi mattopuilla. Tai yleensä justiinsa niillä. Ja TIEDÄN, että on ihmisiä jotka puhuu erilailla ylipäätään kuin minä. Mutta vois se kaveri lopettaa hokemisen, kun minäkään en sille hoe. Täällä vaan avaudun.) (Ja mitä hokemiseen tulee, niin sen mielestä naisetkin käy parturissa. ARGH. Ei naisilla o partaa. Naiset käy kampaajalla. Piste.)

Ei mulla ny muuta.