Kevään viimeinen työpäivä on pulkassa. Lähdin kotoota puoli kahdeksalta aamulla ja tulin takas varttia yli yhdeksän illalla. Normipäivä joillekin, mutta ei mulle. Matkantekoon ekaan kohteeseen meni puolitoista tuntia. Puol tuntia treeniä, 2,5 tuntia tutkintolautakunnassa istumista. Siirtyminen toiseen kaupunkiin työhaastatteluun - ehdin sielläki treenata puol tuntia ja sen jälkeen kerran oma biisi läpi pianistin kanssa, minkä jälkeen tulille. Opetusnäyte, soittonäyte, haastattelu. Heti sen jälkeen takas työpaikalle, oppilaita 3 putkeen, tauko kun yksi oli pois ja lopuksi vielä se yksi, joka ei ole varmaan kuukauteen ollut. Puol tuntia odottelua, kyyti asemalle, puol tuntia odottelua, reilu tunti junassa, bussilla kotiin.
Haistatus meni mun mielestä hyvin. Kaikkineen. Mut eipä siitä saa kun 1-2 päivää lisää hommia, mikäli tuuri käy. MUTTA. Mutta. Joo. Sitä hommaa tietenkin haki myös yksi niistä, joka siellä on jo ollutkin. Eli... That's it, then.
Tutkintoja oli kiva kuunnella, osasin omasta mielestä antaa hyvän palautteenkin. Rento meininki.
Oppilaat oli ok. Myönnän että harmittaa, kun kuudesta tenavasta vaan yksi toi kortin. Muut nada. En mä töitä kiitoksen/lahjonnan takia tee, mut olipahan eka kerta, kun noin nihkeä lopetus. Se kortti oli kyllä super, fb:n statuksessa tekstit. Ekaluokkalaisella on huippu mielikuvitus :) Mut töistä lähtiessä oli joku tilliäinen menossa pianotunnille ja se vei opelleen kielokimpun :(
Pitäs tehä loppuun ne kirjalliset. Tai siis laittaa nuoteiksi viimeset ääniharjotukset, skannata ne jotenkin fiksusti. On mulla nuotinkirjotusohjelmakin, mut ei jaksa opetella just nyt käyttämään sitä. Käsin kirjottaa nopeammin. Viimenen homma olis lisämateriaalilistan täydentäminen. Eli pitäs selata omia nuotteja ja netistä yhtä ohjelmistolistaa ja laittaa omalle listalle nehyväksihavaitsemani biisit. Plääh. EI JAKSA.
Mullei o rahaakaan ja huomenna pitäs käydä pikkuveljelle lakkiaislahjaa kattomassa. Onneksi sillä oli aika helppo toive - jotain Tokyo-kanista. Tai tiedänkin mistä se tykkää. Mut sitte olis vielä serkku, joka saa kans lakin. Se sanoi, ettei astioita tai koruja - toisia on ja toisia se ei käytä. Ei se mitään, kun ei niihin oliskaan rahaa. Makkaratalon keskelle tai sinne johonkin rakennuksen sisäpihalle on avattu Lush. Ostan sille siivun saippuaa, eipähän saa varmaan kovin montaa sellasta. Köyhä paketti joo, mut olkoot. Teen kortin ite, niin on jotain spesiaalia sit edes.
Väsyttääoksettaavituttaaoonkateellinenitkettäävälilläjasilleen.
Oon itse asiassa aika tyytyväinen, että tulee kesä ja näen ns. parasta kaveria vähemmän. Vaihteeksi on päällä nimittäin kateuskausi ja se on hankala juttu sivuuttaa nopeasti. Minen jaksa kuunnella, kun se saa 8 tonnin apurahan, ostaa uuden huilun, menee orkesterin kanssa ilmaiseksi Ranskaan pariksi viikoksi, pitää ihkupihkusoittokamunsa (mies johon kaveri on pihkassa) kanssa konsertin, on oikeasti laiha mutta luulee olevansa läski ja puhuu mahamakkaroistaan MULLE jolla niitä on. Plääh. Tauko tekee ihan eetvarttia.
Jos jonkun mielestä mä aina vaan valitan täällä, niin sehän pitää pelkästään paikkansa. Esimerkiksi edellämainittu kaveri ei tänne ole eksynyt eikä muutenkaan juuri seikkaile netissä (poisluettuna fb). Pakko päästä avautumaan johonkin, ja koskapa en osaa paperipäiväkirjaa pitää, tämä on se vaihtoehto mulle.
Ja voi v*ttu että se yksi tyyppi ärsyttää. Sen perään on useampikin eukko ja ei siitä nyt ota selvää. Enkä ees jaksa kysellä. Parempi antaa koko jutun olla vaan, ehkä sit taas puolen vuoden päästä nähdään ja otetaan yhdet. Sitten sen pitää taas lähteä ja mä menen kotiin. Lähiseudulla olisi vaihtoehto tällekin, mut eipä tuo taida olla tietoinen meikäläisestä. Kattoo sit joskus, jos satutaan uusiksi törmäämään. (Don't think so.)
Joo. Ei jaksa ny tehä muuta kun ne nuottienkirjotushommat. Skannaus ja se lista aamulla. Keikkaki olis päivällä. Pitäs tyvikasvu värjätä ja pestä housut ja pakata ja maksaa laskuja (millä rahalla?) ja sillai. Joo. En taida.