Nestearska ajattelee

Mä huudan sos!
http://www.youtube.com/watch?v=QWB2e75BQuw

Iron Maiden - Daa-da-daa-da

Slipknot - Dirlanda

Cannibal Corpse vs. Tommy Seebach

Hyvejä biisejä.

Bule 31:ssä tapahtuu klo 18.00 alkaen, siellä päärakennuksen juhlasalissa. Tai siis ainakin minä tapahdun ja mun soittoni. Kuuntelu on free of charge, joten suapi tulla jos uskaltaa.

Snadisti ehkä jännittää.

Kun syöt Milbona-jogurttia 14 päivää, on kulunut kaksi viikkoa.

Keikka oli ihan jees. Harmi vaan, että Se tuli melkein vastapäätä istumaan karonkassa. Ärsyttävää.

Hoitelin tänään ihan urakalla. Asioita. Ja oikeastaan itseäni siinä samalla, koska niiden asioiden hoitaminen helpotti oloa kerrassaan mukavasti.

Parit paperit postiin, poks vaan.
Parit sähköpostit lähetetty, suitsait.
Tutoropettajaa ja koulutusvastaavaa tms. ahdisteltu myös puhelimitse -> ensin mainittu soitti töiden jälkeen ja antoi ohjeet -> helpotti niin, että kaaduin portaissa. (Polvilumpioon sattuu.)
Ilmoittautuminen valmistumista varten hoidettu (vaikka ei tästä miksikään valmistu, kunhan saa lisää todistuslappusia), toimi vielä netissä vaikka muka viiminen päivä meni jo.
Treenejä sovittu.
Oppilaita soviteltu eri päiville.
Ilta treenattu kotona, sen lisäksi että töissäkin ehti.

Hoitelematta on vielä veroilmoitus ja s-tehtävät. Molemmissa menee aikaa, jota ei oikein olisi. Huomenna on ennen töitä pakko ehtiä ainakin se veroasia, että saa postitettua. Ennen unia on pakko päättää vielä illan keikka-asu. Kai se on se sama musta satiini taas, pitää vaan kehittää yläosaan hartioille jotain.

JOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOO. Alkaa elämä taas maistua pikkusen paremmalta. Ainakin tänään.

Tai siis se päätös oli lopultakin netissä. Käsitelty -> sivutoimista. Maaliskuun paperit on jo aikaa sitten lähetetty, eli niistä pitäs tulla rahat joko tän viikon loppupuolella tai sitten ensi viikon alussa. Huhtikuun laput päätyköön postiin tänään.

Jei.

Tänään oli aikataulutettu 6 tunnin soittosessio. Miinus puolen tunnin alkumyöhästys, kun ei päästy saliin. Miinus 3 vartin ruokatauko ja kaksi 5 minuutin taukoa. Soittaessakin ehti ihan (liian) hyvin ajatella kaikkea muutakin kun sitä venäläistä kamaa.

Paikalla oli nimittäin pitkästä aikaa semmonen eiruma nuorimies. Sanoin ittelleni, ettei sitä saa vilkuilla. Ja se saapui/lähti yhden tytön seurassa. Vielä niinkun bonuksena toi jälkimmäinen asia.

Paino on pudonnut, vaan ei tavoitteen mukaisesti. Peiliin katsoessa naama on välillä ihan ok, mutta kuvissa se on paksukaisen naama. Muuta osaa itsestäni en peilistä oikeastaan tutki. Kuten jossain tuli mainittua, tein uuden profiilin sinne sivustolle ja siirsin samalla tavoitepäivämäärää syyskuuhun.

Ja tän painoasian takia on edelleen sellainen fiilis, että ennen kuin asialle on tapahtunut jotain (itestänihän se on kiinni, niinpä niin), mitään ei voi tapahtua ihmissuhderintamalla. Että niin kauan mä en kelpaa. En itelleni enkä muille (= niille jotka mua kiinnostaa). Parhaan kaverin kanssa en halua puida asiaa, koska se jauhaa aina omasta painostaan. Ja mua risoo, koska se painaa reilut 10 kiloa mua vähemmän (joskus mainitsi vaakalukeman). Pituuseroa on pari senttiä (minä oon se pidempi, ylläripylläri).

Onneksi tiistaina on konsertti, eikä sen jälkeen tartte nähdä missään sitä miekkosta. Ei tuu mietittyä koko asiaa :) Sen sijaan tulee mietittyä yhtä toista, jonka kanssa on viestitty enemmän ja vähemmän ahkerasti. Huvittavaa, että eka sellainen mies tullut vastaan, joka a) ei juo kahvia, b) ei polta, c) tykkää lukea, d) kuuntelee hyvää musaa, e) kattoo hyviäKin leffoja, f) ei hirveästi tykkää sipulista ruoassa, g) käy salilla... Kahdesti on nähty. Eka kerta oli jo vissiin 2 tai 3 vuotta sitten, toka tossa joululoman lopulla. Nyt vasta mua on oikeastaan alkanut edes "vaivata" se. Joskus tässä kuukauden sisään puhuttiin erinäisistä puutetiloista ja muusta. Sanoin, ettei huvita pelkästään panna, koska se ihminen kiinnostaa mua Muutenkin. Kuulemma fiilis on molemminpuolinen.

Niin varmaan. Puhuu lämpimikseen, jos vaikka pääsisi kiksauttamaan.

Olisin pyytäny sitä syömään tai leffaan jo varmaan monet kerrat, vaan kun se ei asu täälläpäinkään. Tavallaan toivon, että se pariutus äkkiä jonkun kanssa, niin ei tarttis haikailla. Ja samalla kumminkin mietin asiaa joka päivä (ja tietenki toivon, että se pariutus mun kanssa - muutenkin kun sängyssä). Ja siitä sitten taas päästään siihen, että mua yököttää oma ulkomuoto. Ja siihenKin, että vaikka oon pikkuhiljaa saanut muokkausurakan alkuun, siinä kestää vielä kauan. Ja siinä ajassa se tosiaan ehtii tehdä vaikka mitä ja vaikka kenen kanssa.

Ja mua ärsyttää ja ahdistaa ja vituttaa ja harmittaa. Jajajaja.

Kuitenkin ulkona on Kevät ja työ-/koulukiireistä huolimatta siitä jaksaa ilahtua joka päivä <3 Mustarastaat on ihania.