itsesäälimöllötystä

Koulutus alko kymmeneltä (olin paikalla vartin myöhässä, koska eka bussi meni etuajassa) ja loppui kolmelta. Jäin sitte kuitenki observoimaan, kun ei niitä merkintöjä muuten oikein tahdo kertyä. Puoli seiskan jälkeen lähdin kotiin. Kauppaan ja joo... Vitutti ku lompsotin kumpparit jalassa Hämeentietä valtsuun. Päätin, että ulisen tänne, ku oon nyt NIIIN superhypermegayksinäinen. Ja että ei kuitenkaan olis huvittanu lähtee mihkä baariin, ku ei oo rahaa. Huomenna pitää viiä 16 euroa yhestä kirjasta. Kraah.

Joo. Ja en tiiä olisinko välttämättä kaivannu niinkään ystävien seuraa. Enempi mua tympii olla parisuhteettomassa tilassa. Karmea halipula ja pussailupula ja sellasta. Kaikkea.

Ja sitten päästään siihen, että mä en mielestäni ansaitse ketään miestä. Että mä olen läskistynyt ja liian pitkä ja sillai. Mulla on sellanen ihankiva persoona ja omituinen huumorintaju, mutta ei ne riitä. Porsas mikä porsas.

Ahistaa toi koulutuskin. Tänään siellä oli kivaa, mutta emmmmätiiiä. Se on erityinen opetusmenetelmä ja mulla ei ole sen mukaisia töitä, joten toteuttaminen jää näihin koulutuskertoihin, joita tänä syksynä esimerkiksi on vaan kaksi. Haluan jatkaa, mutmutmut. *ämpyilyä*

Itketti subin sairaalasarjassa se vauva, jolta leikattiin joku tyrä. Vaikka se menikin ihan hyvin ja kaikkkkkea. *tarve lisäillä ylimääräisiä kirjaimia*

Iskä äsken kontaktoi mesen kautta, kysyi oonko kuullut uutisen. No enpä ollut. Veljien kaveri ja mun lukiotuttu on menneet kihloihin. Onnea sinne juu. ****-kohta-28-vee ei ole saanut aikaan yhtään mitään. Paitsi yhden käyttökelvottoman tutkinnon, jolla ei saa töitä.

Mut joo. Kyl mä taas huomenna reippailen. Tänään nyt vaan ottaa päähän kaikki ja ahdistaa ja tekis mieli mennä asumaan salille.