pilviä

Vielä ei sada. Varmaan viimeistään silloin ripsii vettä, kun lähdetään veljen kanssa kohti asemaa. Päätin, että syödään kumminkin kotona. Makaronilaatikkopäivä. Sit sitä lippua ostamaan ja jälkiruoalle johonkin. Täytyy kysyä, mitä tuo tahtoo :)

Soitin äidille reilu tunti sitten. Olivat kotimatkalla. Yksi serkuista on heidän kyydissään. Hyvä niin, vuorottelee iskän kanssa kuskina. Hänellekin hyvä, ettei tarvitse isänsä hautajaisista yksinään palata. Sekä kirkossa että muistotilaisuudessa perheen kotona oli ollut paljon musiikkia. Hyvä niin... Kun eno kuitenkin oli musiikkimiehiä hyvin pitkälti. Ja hyvä, että mummukin jaksoi lähteä. Lentämällä pääsee nopeasti. Tänään tulee pois kummitädin ja sen miehen kanssa. Toinen tätikin heidän mukanaan. Sellainen hölmö huoli mulla oli, että kun mummu nyt on jokseenkin kookas henkilö. Ei hirmu pitkä, mutta lihava. Ja lonkkavikoineen kaikkineen... Miten mahtoi mahtua koneen istuimelle. Mutta ilmeisesti ihan hyvin kuitenkin.

Pitäs aktivoitua. Mutta toisaalta ei huvita, kun ei ole kiire mihinkään. Jos soittaisi toiselle veljelle, onko niillä suunnitelmia. Että tietää, millä junalla tuo nuorin voi lähteä, niin että haetaan perillä sit asemalta.