raporttia

Kansallisteatterin suurella näyttämöllä esitetty T.Janssonin kertomus oli oikein viihdyttävä. Isot ja pienet muumit toimivat yhdessä erillisten ns. äänien kanssa. En edes yritä sen kummempaa analyysia tai kritiikkiä, kun en osaa x) Se oli kuitenkin kiva kokemus, varsinkin kun kyseisellä näyttämöllä en ole aiemmin mitään nähnyt. Paikat oli ekalla parvella, melkein keskellä. Eli hyvät :)

La Famiglia vaihtui Omenapuuhun. Ja mä olen edelleen ÄHKY, vaikka lähdettiin sieltä jo ennen seitsemää. Otin pippurikanaa, eli kanaa pippurikonjakkikermakastikkeessa. Tai jossain sen tapaisessa... Maalaisranskikset ja kasviksia. NAAAAMMMMMMMMM. Alkupalaksi oli valkosipulijuustoleipiä. Uuuh... My day was complete.

Syöminkien jälkeen setä, täti ja toinen serkku lähtivätten hakemaan autoa Ruuneperinkadulta. Minä ja eka serkku lähdettiin metrolla-ratikalla mun luo. Muut tulivatten sinne autolla ja keitin niille kahvit.

Mistä tuli mieleen, että olenkin kaivannut vieraita. Siis kahvitusvieraita. Kun kiva laittaa tarjottavaa. Ja valmistautua :) No, onneksi kaveri tulee Saksasta suht pian, tulee ehkä aktivoiduttua itsekin hieman. Ja jos miettisi tupareita =D

Ensi viikonloppuna on kylläkin jo reippaasti hommaa. La treenit Hämeessä, sit Helsinkiin. Su takas Hämeeseen - treenit ja konsertti uudessa konserttisalissa :) Mutta ongelmana on, mahdunko mä viel nätisti esiintymispukuun... Se on ihana, musta, hihaton, levenevähelmainen. Ja snadisti pieni. Äiti kylläkin sanoi, että kokeile sitä maanantaina ja jos ei mahdu, mene etsimään uusi. Ehkäpä ne iskän kanssa sitten osallistuu kustannuksiin. Ja onhan se mulla ollutkin jo 5-6 vuotta.

Juups. Niin. Tämänpäiväiset vieraat toi mulle onnea-uuteen-kotiin-lahjan. Tai parikin... Keltaisia krysanteemeja, pienen maljakon, hapankorppuja (nam), muffinsseja (nam), Marilyn Monroe-servettejä :)