Suojelusprkl

...se kun perkele päättää lähteä kipeänä miittailemaan, koska kuvittelee ettei ole enää niin pipi ja tajuaa jo junassa, että on liian heikko olo ja kun hyppää miittisporaan ja viihtyy siellä pari minuuttia ja päättää lähteä takaisin lepäilee.

Olihan tuokin tietty kokemus sinänsä, lähteä liikenteeseen kolmen lähes täydellisen nukkumis-lepäämis päivän jälkeen ja alkaa voimaan pahoin junassa. Ilman, että alkoholilla on osuutta asiaan. Katselin hetken ratikan ulkopuolella, etten kyllä lähde tälle reissulle mutta mut ylipuhuttiin hetkellisesti ratikkaan sisälle. Siellä viihdyin jopa pari minuuttia kunnes tajusin, että jos lähden matkaan niin sit joko joudun olemaan ratikassa sen kolme tuntia huonovointisena tai jättää matkan kesken huonon olon takia ja lähteä kömpimään jollain keinolla takaisin keskustaan tuolla paskassa kelissä joten päätin päästää ihteni helpolla.

Tulihan säästettyä nuokin siiderit toiseen hetkeen...

Hieman harmittaa, mutta oli kyllä sen verran inha olo ettei olisi ollut mitään ideaa olla tuollaisessa täyteen ahdetussa tilassa huonovointisena ahtaanpaikankammoisena.

Jouduin käymään ruokakaupassa ja apteekissa tänään ja sain samalla reissulla tehtäväksi hakea kipeälle kaverille rommia Alkosta. Homma selvä ja ei ku Alkoon. Pyysin jeesiä oikean rommi shoppailuun ja hilpaisin kassalle - Pipo päässä, ilman meikkiä, verkkarit ja lenkkarit jalassa ja spurgutakki yllä. Olin jo maksamassa ostoksiani kun kassa-setä päätti kysyä henkkareita. Ei muuta ku tonkimaan lompakkoa ja todettuani, ettei mulla ole ajokorttia mukana ja ojennettuani ainoa kuvallisen "henkilökorttini" joka oli järjestyksenvalvojan kortti syntymäajallani, kassa-setä oli kiltti ja möi mulle pullon rommia. Nauroin sedälle, kun siinä aikani sekoilin korttieni kanssa, että olen vähän pipi ja pää pyörällä.
Kotimatkalla olin taasen niin koomassa, että meinasin ajaa oman pysäkkini ohi junalla. Tuijottelin vain ikkunasta ulos ja kun juna oli jo pysähtynyt tajusin, että helvetti täähän on mun pysäkki. Mitähän aivovaurioita tuo viime viikkoinen ultimatehumala saikaan aikaan...

Hitto, että on noloa kun kysellään henkkareita silloin kun niitä ei ole mukana. Pitäisi ilmeisesti meikata aina Alkoon mennessä, niin multa ei kysyttäisi henkkareita. Olen niin helvetin teinin näköinen jos on pipo päässä, reppu selässä ja naama naturellina. En kyllä tajua tuota logiikkaa, luulisi juuri näiden ylimeikattujen olevan niitä jotka yrittää näyttää vanhemmalta kuin tällaiset kolmikymppiset naturellina viinakauppaan menevät naisimmeiset. Ei oo helppoo olla nuoren näköinen:(

..liikuntaa. Samperi että iski ahdistus. Varsinkin kun tajusin, etten pysty varmaankaan loppuviikkonakaan tekee yhtään mitään rasittavaa sen takia että nousi kuume eilen, enkä viitsi lähteä testaamaan kuinka hyvän pössiksen saa aikaan viisurintulehduksella, 2400mg buranalla, penisilinillä ja liikunnalla.

Nyt on viisuri pois riivaamasta. Vähään aikaan ole pelottanutkaan noin paljoa, kuin tänään hammaslääkärille mennessä. Siinä vaiheessa kun menin penkille istuu ja alettiin tyrkkää puudutuspiikkejä suuhun alkoi tärinä joka helpotti hetken kuluttua. Hammas lähti tosi helposti pois. Hampulääkäri heilutti sitä hieman ja nyppäs pois, siihen ei menny varmaan minuuttiakaan. Oli sen verran tulehtunut tuo hammas, että saattoi johtua siitä tuo irtoamisen helppous. Tuohon kun jouduttiin laittaa jotain extrapuudutusta tuon pahan tulehduksen takia.

Nyt odottelen poski turvoksissa ja puutuneena sitä, että saan parin tunnin kuluttua syödä jotain haaleeta. Sitten alan napostelee antibioottia ja burana 800mg kuin karkkia konsanaan 3krt päivässä kumpaistakin.

Ei kyllä ollut pahan hintainen toimenpide edes, 52euroa koko setti.

Olen niitä ihmisiä, jotka vihaavat sairaaloita ja kaikkea siihen liittyvää. Varsinkin verta ja neuloja. Syön tässä viimeistä ateriaani, ennen kuin lähden revityttämään torani irti suusta ja ajattelin avata telkkarin.

Teeveeruutuun pöllähti kuva laitteesta, joka pumppasi verta jonkun ruhoon joka makasi leikkauspöydällä vatsa auki. Tuli sellainen olo, ettei mulla vissiin ollutkaan nälkä.

Hattua täytyy nostaa ihmisille, jotka kestää tuota ammattia. Musta ei kyllä olisi ikinä mihinkään sairaalaan liittyvään ammattiin. Eikä pelkästään sen takia, että vihaan sairaalan tuoksua, verta ja neuloja - en kestäisi katsoa ihmisten kärsimystä koska koen niin herkästi myötäkipua tai sitä, kuinka joku menettää rakkaimpansa ja pitäisi mennä kertomaan sitä ilman, että alkaa itse vollottamaan vuolaasti. En usko, että tuo piirre on sellainen, joka katoaisi mulla tottumisen myötä.

Alkoholi pienentää aivoja

Kohtuukäyttäjilläkin on täysraittiita pienemmät aivot, kertoo Ylen uutiset.

Tutkimus julkaistiin Archives of Neurology -lehdessä.
http://www.iltalehti.fi/terveys/200811068549257_tr.shtml

Ilmankos on ollutkin viime aikoina hieman tyhmä olo.

tahdon elää, tahdon kuolla
niin kuin olisi paikka tuolla
hämärätaipaleen takana tuolla
tähtien välissä, mahdoton saavuttaa

Toivon todellakin, että tämä olo helpottaa huomiseksi. En välttämättä halua tuntea oksettavaa oloa enää siinä vaiheessa kun multa revitään viisaudenhampaat suusta, koska tiedän alkavani oksentaa hyvin herkästi varsinkin jos oksettaa jo valmiiksi ja sit joutuu maistelee omaa verta. Joka tekee jo ajatuksenakin pahaa.

Pitää tehdä jonkinmoinen lappu valmiiksi, että muistaa kysellä ennen tätä operaatiota muutama oleellinen kysymys hammaslääkäriltä:

a)Jos suu vuotaa vielä seuraavana päivänä verta, miten saan lisää saikkua, koska en voi puhua töissä suu täynnä verta
b)Kirjoittakaa ny perkele etukäteen mulle antibioottia ja Burana600mg
c)Jos vuoto pahenee, missä vaiheessa mun pitää mennä päivystykseen
d)Varokaa mun leukaniveliä hampaan poiston aikana, koska mua on koskenut leukoihin viikonloppuisesta puolivuorokautta kestäneestä oksentelusta johtuen ja ne paukkuu ikävästi kun avaan suuta ja pelkään, että mun leuka menee paikoiltaan.

Pitää myös muistaa hakea kaupasta sosekeittoon tarvittavat ainekset, koska loppuviikko meneekin söpösti sosekeittoa pillillä imien. Niin ja kaurahiutaleitakin voisi hakea.

Elämä olisi niin paljon helpompaa ilman hammaskalustoa.

Krapula jatkuu sekä lisäksi mua koskee joka helvetin lihakseen (ja ihon pintaan) niin paljon, että pelkkä koskeminen esim poskeen sattuu. Samoiten vaatteet tuntuu inhottavalta päällä, mutta työkavereiden työviihtyvyyden takia pidän ne toistaiseksi päälläni. Puhumattakaan siitä olosta, joka tuli kun laitoin reppua selkään.

Oli hiano fiilis eilen viiden aikaan illalla nousta ensimmäisen kerran sängystä ylös, koska piti hakea lisää juotavaa, ja tajuta että rakas siskoni oli siivonnut bileiden jäljet ja tiskannut kaikki astiat. On mulla sitten ihana sisko. Hän kun hakin mulle eilen aamulla myös limpparia ja suklaata Ärrältä, ennen kuin lähti moikkaa iskäämme. Hävettää hiukkasen tuo, etten päässyt isänpäivän kunniaksi vanhempien luokse.

Kiitokset ja pahoitteluni kaikille, jotka joutuivat auttamaan mut ravintolasta ulos. Enpä ole koskaan onnistunut saamaan itseäni tuohon kuntoon... Se siitä kirkkaiden ja perkeleen yhteensopivuudesta sitten.

Tämän hetkinen olotilani on siis täysin ansaittua. Huoh.

jos ei olisi näin kamala olo, kirjoittaisin tähän kiitokset, mutta koska teen kuolemaa siirrän kirjoittamisen parempaan oloon.

Ei helvetti, join lasillisen punaviiniä ja olen hiprakassa. Ensin ajattelin, että hohoo onpas mulla huono viinapää kun nousi hattuun lasi viiniä. Nyt ajattelen, ei helvetti olikohan se viini vähän ylikäynyttä tai jotain, koska nyt alkoi särkee päätä ja tuli hieman huono olo. Tuo selittäisi ehkä paremmin sen, että tuo nousi näin pahasti hattuun, kuin se että mulla ois huono viinapää.