9 viime päivän haikut

Räsymatolta
poimin cv:ni, poistun
työhaastatteluun.

Ilahduttaa kun
huomaan etten samaistu
raatokärpäseen.

Elle kourassa
odottelen sohvalla
raatokärpästä.

Ruskan seassa
sinisen Mariannen
kääre kuin kääre.

Näissä ja noissa,
tavallisimmissakin,
niin paljon, niin paljon.

Näytin kissalle
Maila Pylkkösen runon,
perääntyi kuin yö.

Koitan potkia
lampunvarjostimesi
hapsuja yöllä.

Aamuyön tuuli.
Hankkiako Skype vain
äänesi vuoksi?

Omatuntoko
paisuttaa kaikki äänet
yön aortassa?

Koen kodiksi
suomalaiset vokaalit
ja konsonantit.

Eikös näytäkin
syvällisemmältä kun
tälleen alekkain?

Peruutuspeilin
tiiliseinä hetken kuin
kaunokirjoitus.

Kädessä tyhjä
Mäkkärin kahvi olen
vapaudenpatsas.

Useimmat naiset
olisivat perseestä
ilman persettä.

En uskaltanut
muuta, lisäsin sinut
kirjanmerkiksi.

Ei maalaisjärki
vaan "sitoutumiskammo"...
Sama asia.

Runoni tippuu
verkkareideni päälle,
makaa raidoilla.

Ihmiset eivät
ole vierailleet kuussa,
vaan Yhdysvallat.

[251]