Anteeksi (12.3)

Anteeksi että saavuin luoksesi krapulassa ja myöhässä
ja että olin salannut sinulta vaikka mitä
ja huijaillut sinua
käänsin kasvoni sinun puoleen
ja purin korvaasi
olin onnellinen
otin sinusta
en ajatellut mitä minä voisin sinulle suoda
ei tullut toimittua epäitsekkäästi
mutta saatoit minua kiusaukseen
ehkä tahattomasti
vain kun olet sinä
etsin omaani ja muistelin kärsimääni katkeruutta
joka sikiämällä sikisi mielessäni
vielä kauan jälkeesi
nyt yksin töissä tunnen vihdoin olevani pahoillani, aidosti
jos sinulle mitään vaivaa aiheutin
en koskaan kertonut tai vihjannut että oikeastaan halusin vain jonkun josta tehdä runoja
ja niitä tuli paljon
ja purin korviasi
ja täytin mahaani hunajaisilla perhosilla vain ajatellen sinua
mitä lie odotit minulta
minusta
siitä
ja mitä sait irti
en tiedä sinusta oikeastaan mitään
emme koskaan tutustuneet juuri lainkaan
täytyimme vain hetkiseksi keväällä
ihmisen on niin vaikea oppia ihmistä
ja nyt minulla on vain kahvi, Post it -lappu ja tämä tunne
sisässä amen