Haikujatankoja

Monen tunnelin
halki saavun luoksesi
Karkauspäivänä.

Haiku, eräässä
maailmankaikkeudessa
uusi pisara.

Korvat läiskyvät
toisiinsa, kevätaamu
valkenee hiljaa.

Ilahdun. Kello
kaksi minsaa vähemmän
kuin ensin katsoin.

Tipuit kuin kissa
kuumalta taivaalta ja
istuit pöytääni.

Sydämeni kuin
veteen heitetty leipä
juhannuksena.

Sataa niin lujaa
kuin katu voisi syödä
tuon muovipussin.

[69]

Pesit hampaita.
Keräsin oksennuksen
turkoosin froteen
seasta ja kiikutin
salaa tiskialtaaseen.

Toukokuinen yö
Kalliossa sisälsi
suudelmia ja
pussilakanan kulmaan
purkautuneen mahani.

Tasapainoilin
Kallion koulimana
parvisängystä
ja oksennustani kuin
kissaa kannoin keittiöön.

{37}