Runo yksinäisyydestä (16.8)

Pakastimessa on kärpässieniä ja pieniä miehiä.
Jääkaapissa hirven pää.
Voitelen sen sarvia margariinilla.
Lähden sitten ulos kauppaan josta en ostakaan mitään.
Kun palaan huomaan hirven pään pöydällä.
Ja että se on syönyt ne pienet miehet
ja marjapussi makaa revittynä lattialla.
Hirvi alkaa puhua.
Tungen leipäveitsen sen kitaan ja
lukitsen itseni vessaan.
Katselen kaakelien kuvioita.
Tarkkailen lavuaarin pintaa.
Seuraan saippuaa joka ei sano mitään.
Pyykkikoneen päällä iso vuori.
Mikään ei liikahda ja kaikki on paikallaan.
Minulla ei ole ystäviä.